Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Työyhteisöliikunnan kehittäminen Oulaskankaan sairaalassa
Rehula, Minna (2011)
Rehula, Minna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202162234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202162234
Tiivistelmä
Oulaskankaan sairaalan työyhteisöliikunnan kehittämishanke toteutettiin vuosina 2006-2009.Kehittämishanke vastasi työyhteisön tarpeisiin kehittää työyhteisöliikuntaa osaksi
työyhteisön arkea ja oli osa henkilöstön työhyvinvointiohjelmaa. Hanke toteutui Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- terveys- ja liikunta-alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon,terveyden edistämisen koulutusohjelman opinnäytetyönä.Työyhteisöliikuntahankkeen avulla pyrittiin löytämään keinoja henkilöstön liikuntaaktiivisuuden edistämiseen, tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentämiseen ja sitä kautta parantamaan Oulaskankaan henkilökunnan työkykyisyyttä. Hankkeessa työntekijöitä kannustettiin liikkumaan omatoimisesti kuntotestauksen, siitä saatavan palautteen, liikuntaohjeiden ja kuntokortin motivoimana. Lisäksi tuettiin liikuntapalvelun käyttöä, joita olivat kuntosali sairaalan yhteydessä, liikuntapalvelujen ostot ja ohjatut liikuntaryhmät.Työyhteisöliikunnan jatkuvuuden turvaamiseksi perustettiin Oulaskankaan liikuntakerho
Saikku (Sairaalan kaikki kuntoilijat). Liikuntakerhon hallitus koostui jokaisen työyhteisön edustajasta. Näin luotiin liikuttajaverkosto, jonka tehtävä on liikuntasuunnitelman laatiminen, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen, liikuntatoiminnan määrittäminen,budjetointi ja toiminnan seuranta sekä kehittäminen. Liikuttajaverkosto edistää henkilöstön liikuntatietoisuutta ja kannustaa työyhteisöä terveyttä edistäviin elämäntapoihin
sekä itsestä huolenpitoon. Hankkeen tulosmittareina ovat liikuntapalvelujen kävijämäärät vuodessa, työolobarometri
ja sairauspoissaolotilastot sekä fyysisen kunnon mittarit. Niitä voidaan käyttää vain suuntaa-antavina osallistujien vaihtuvuuden vuoksi. Oulaskankaalla osallistui tuettujen
liikuntapalvelujen perusteella työyhteisöliikuntaan reilut 30 % henkilöstöstä, mutta liikunta-aktiivisuuskilpailuun 53–70 % henkilöstöstä. Oulaskankaan työolobarometrin perusteella työkyky on parantunut ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2068 päivää hankkeen aikana. Kuntoindeksi kävelytesteissä ei ole muuttunut keskiarvollisesti.Hankkeen myötä vahvistui käsitys siitä, että jokaisessa organisaatiossa tulee olla työyhteisöliikuntaa edistävä työryhmä, jossa on johdon edustus. Silloin se on organisaation toiminnan kannalta strateginen valinta. Tämän tutkimuksen toimintamallia onnistuneesta työyhteisöliikunnasta tulisi hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin käsikirjassa.
työyhteisön arkea ja oli osa henkilöstön työhyvinvointiohjelmaa. Hanke toteutui Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- terveys- ja liikunta-alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon,terveyden edistämisen koulutusohjelman opinnäytetyönä.Työyhteisöliikuntahankkeen avulla pyrittiin löytämään keinoja henkilöstön liikuntaaktiivisuuden edistämiseen, tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentämiseen ja sitä kautta parantamaan Oulaskankaan henkilökunnan työkykyisyyttä. Hankkeessa työntekijöitä kannustettiin liikkumaan omatoimisesti kuntotestauksen, siitä saatavan palautteen, liikuntaohjeiden ja kuntokortin motivoimana. Lisäksi tuettiin liikuntapalvelun käyttöä, joita olivat kuntosali sairaalan yhteydessä, liikuntapalvelujen ostot ja ohjatut liikuntaryhmät.Työyhteisöliikunnan jatkuvuuden turvaamiseksi perustettiin Oulaskankaan liikuntakerho
Saikku (Sairaalan kaikki kuntoilijat). Liikuntakerhon hallitus koostui jokaisen työyhteisön edustajasta. Näin luotiin liikuttajaverkosto, jonka tehtävä on liikuntasuunnitelman laatiminen, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen, liikuntatoiminnan määrittäminen,budjetointi ja toiminnan seuranta sekä kehittäminen. Liikuttajaverkosto edistää henkilöstön liikuntatietoisuutta ja kannustaa työyhteisöä terveyttä edistäviin elämäntapoihin
sekä itsestä huolenpitoon. Hankkeen tulosmittareina ovat liikuntapalvelujen kävijämäärät vuodessa, työolobarometri
ja sairauspoissaolotilastot sekä fyysisen kunnon mittarit. Niitä voidaan käyttää vain suuntaa-antavina osallistujien vaihtuvuuden vuoksi. Oulaskankaalla osallistui tuettujen
liikuntapalvelujen perusteella työyhteisöliikuntaan reilut 30 % henkilöstöstä, mutta liikunta-aktiivisuuskilpailuun 53–70 % henkilöstöstä. Oulaskankaan työolobarometrin perusteella työkyky on parantunut ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2068 päivää hankkeen aikana. Kuntoindeksi kävelytesteissä ei ole muuttunut keskiarvollisesti.Hankkeen myötä vahvistui käsitys siitä, että jokaisessa organisaatiossa tulee olla työyhteisöliikuntaa edistävä työryhmä, jossa on johdon edustus. Silloin se on organisaation toiminnan kannalta strateginen valinta. Tämän tutkimuksen toimintamallia onnistuneesta työyhteisöliikunnasta tulisi hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin käsikirjassa.