KAARIEN JA MURTOVIIVOJEN KÄYTTÄMINEN ASUINALUEIDEN KAAVOITUKSESSA

Abstract

Tämän opinnäytetyön tilaajana oli Jyväskylän kaupunki. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi kaaria ja murtoviivoja käytetään asuinalueiden kaavoituksessa ja niiden käytön aiheuttamia ongelmia ja hyötyjä.

Kaavoitus ja kaavoitusprosessi Jyväskylässä on selostettu teoriaosuudessa. Lisäksi selostetaan pinta-alan määrittämistä ja esitellään koordinaatit sekä rakennusoikeuden määräytyminen.

Etukäteen valittu ryhmä asiantuntijoita haastateltiin ja heiltä saatu tieto analysoitiin. Asiantuntijaryhmä koostui ammattihenkilöistä: mittauspäällikkö, kiinteistöinsinööri, asemakaava-arkkitehti, kartoittaja, rekisteripäällikkö ja toimitusinsinööri sekä loppukäyttäjänä tontinomistaja.

Yhden asuinalueen kahdesta korttelin tonttijakokartasta tehtiin testi, jossa kaaret korvattiin eripituisilla murtoviivoilla ja tutkittiin muutoksen vaikutuksia pinta-alaan, koordinaatteihin ja rakennusoikeuden määrään. Jos kaari jaetaan murtoviivoiksi, koordinaattimäärä kasvaa ja murtoviivat aiheuttavat ongelmia. Vaikutukset pinta-alaan ja rakennusoikeuteen olivat vähäisiä.

Tutkimuksen perusteella kaari on yksi käyttökelpoinen työväline käytettäessä sitä siellä, mihin se soveltuu parhaiten. Osalle asiantuntijoita kaari aiheuttaa lisätyötä ja ongelmia. Murtoviiva on käyttökelpoinen ja selkeä työväline.

The commissioner of this thesis was the city of Jyväskylä. The purpose of the study was to explore the reasons for using curves and broken lines in the planning of residential areas and their pros and cons.

The city plan and the city plan process in Jyväskylä are presented in the theory part. Furthermore, the concept of area is explained and the coordinates together with the determination of the permitted building volume are intro-duced.

Various experts appointed in advance were interviewed and the information obtained was analyzed. The group of various experts comprised of the following professionals: Land Surveying Manager, Real Estate Engineer, Town Planner, Surveyor, Register Manager and Supervisory Engineer and, as end user, the Owner of the plot.

A test was made on two blocks of a residential area chosen from the land register map where the curve was divided into broken lines of different lengths and the impact of the change to the area, coordinates and the permitted building volumes was surveyed. If the curve is divided into the broken lines, the number of coordinates will rise and the broken lines become a problem. The impact on the area and the permitted building volumes was minimal.

According to the results of the study, the curve is a usable tool when it is used where it is best suited. The curve causes extra work and problems to some experts. The broken line is a usable and clear tool.