Hirsirunkoisen pienpuukerrostalon energiatehokkuuden parantaminen

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin Oulun keskustassa sijaitsevan, vuonna 1930 valmistuneen kaksikerroksisen hirsirunkoisen pienpuukerrostalon energiankulutusta sekä pohdittiin eri mahdollisuuksia sen energiatehokkuuden parantamiseksi. Vanhojen rakennusten energiatehokkuuteen kannattaa tulevaisuudessa kiinnittää suurta huomiota, sillä niiden energiansäästöpotentiaali on huomattavan suuri ja pääosin vielä hyödyntämättä.

Tutkimuksissa pyrittiin selventämään vanhojen rakennusten tyypillisiä energiataloudellisia, kosteusteknisiä ja rakenteellisia ongelmia sekä laskelmin että erilaisin ainetta rikkomattomin tutkimuksin. Kohteen lämpöhäviölaskelmat laskettiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaa D5:ta soveltaen. Tämän lisäksi kohteessa suoritettiin lämpökuvaus, joka toteutettiin kohdetalon kahteen eri huoneistoon. Lisäksi tarkasteltiin energiatehokkuutta sekä rakennusfysikaalista toimivuutta erilaisin teoreettisin laskelmin. Tutkimusten perusteella saatiin realistinen käsitys rakennuksen nykykunnosta ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista sekä niiden merkityksestä rakennuksen energiatehokkuudelle.

Tutkitussa kohteessa suurimpia energiahukan aiheuttajia olivat ikkunat sekä painovoimainen ilmanvaihto. Myös ulkoseinillä ja rakenteiden epätiiveydellä oli suuri merkitys lämpöhäviöihin ja energiankulutukseen. Alapohjan ja yläpohjan lämpöhäviöt eivät olleet energiansäästön kannalta kovinkaan suuressa merkityksessä.

This study takes a closer look at how to carry out energy consumption measures and different renovation measures to improve the energy efficiency of a two-storey log framed timber apartment building located in the city center of Oulu. The energy efficiency of old buildings is worth to take notice of in the near future for their energy saving potential is substantial and has mainly not been utilized.

The purpose of the study is to clarify the typical energy economicality problems, as well as structural and building physical issues in old buildings by means of different calculations and assessments. In this study energy loss and heat conductivity calculations were based on the Finnish Construction Guideline D5. In addition, the structures of two apartments were photographed with a thermal camera. Also, the energy efficiency as well as the physical quality of the structures were examined with theoretical calculations. As a result of the study, the current realistic condition and a probable need of energy renovation were specified.

The windows and the ventilation caused the greatest energy losses in the sub-ject building, but the exterior walls and air leaks in the structures also had a great effect on energy consumption. The energy losses of the base floor and upper floor were not that significant from an energy efficiency point of view.