Kulttuurituottaja työharjoittelussa
Rinne, Olli (2012)
Rinne, Olli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232423
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on selvitys Metropolia AMK kulttuurituotannon koulutusohjelman pakollisesta työharjoittelujaksosta. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisena työharjoittelun suorittaneet opiskelijat kokevat prosessin.
Työn teoreettinen viitekehys on työssäoppiminen. Käsittelen kirjallisuuden pohjalta työssäoppimisen ja työharjoittelun vahvuuksia sekä heikkouksia. Käyn läpi onnistuneeseen harjoitteluun olennaisia edellytyksiä ja harjoitteluun negatiivisesti vaikuttavia esteitä. Erittelen myös palkattoman ja palkallisen harjoittelun luonteen eriäväisyyksiä.
Selvitystyön kohdetta tarkastelen Metropolian laatiman työharjoitteluohjeen pohjalta. Ohje luo perustan työharjoittelujakson olemukselle ja säännöille. Tarkoituksen, tavoitteiden ja vastuualueiden selvittämisen jälkeen peilasin niitä opiskelijoiden mielipiteisiin ja tuntemuksiin.
Tutkimusmateriaali on kerätty opiskelijoilta eri menetelmin. Analysoin opiskelijoiden minulle luovuttamia työharjoitteluraportteja, joissa he käsittelevät työharjoitteluaan kirjallisessa muodossa. Käytin myös teema- ja ryhmähaastatteluja osana aineiston keräämisen prosessissa. Opiskelijoiden sijoittumista sekä työtehtäviä kulttuuri- ja taidekentän harjoittelupaikoissa kartoitin solmittujen työsopimusten pohjalta. Materiaalin keräämisessä käytin hyödykseni myös sosiaalista mediaa, jossa opiskelijat ja koulutusohjelman henkilökunta ovat käyneet keskustelua työharjoittelusta.
Kerätyn tutkimusmateriaalin pohjalta selvisi opiskelijoiden pitävän harjoittelua tärkeänä osana kulttuurituottajan opintoja. Harjoittelua arvostetaan sen antaman kokemuspohjan ja itsevarmuuden johdosta, jonka uskotaan heijastuvan tulevaisuuden työnhaussa ja työskentelyssä.
Selvityksessä kuitenkin ilmeni kehittämistarpeita harjoitteluprosessissa. Nämä heikkoudet ja uhkat liittyvät mm. järjestelmän väärinkäyttöön, heikkoon ohjaukseen ja työnantajan tietämättömyyteen.
Työn teoreettinen viitekehys on työssäoppiminen. Käsittelen kirjallisuuden pohjalta työssäoppimisen ja työharjoittelun vahvuuksia sekä heikkouksia. Käyn läpi onnistuneeseen harjoitteluun olennaisia edellytyksiä ja harjoitteluun negatiivisesti vaikuttavia esteitä. Erittelen myös palkattoman ja palkallisen harjoittelun luonteen eriäväisyyksiä.
Selvitystyön kohdetta tarkastelen Metropolian laatiman työharjoitteluohjeen pohjalta. Ohje luo perustan työharjoittelujakson olemukselle ja säännöille. Tarkoituksen, tavoitteiden ja vastuualueiden selvittämisen jälkeen peilasin niitä opiskelijoiden mielipiteisiin ja tuntemuksiin.
Tutkimusmateriaali on kerätty opiskelijoilta eri menetelmin. Analysoin opiskelijoiden minulle luovuttamia työharjoitteluraportteja, joissa he käsittelevät työharjoitteluaan kirjallisessa muodossa. Käytin myös teema- ja ryhmähaastatteluja osana aineiston keräämisen prosessissa. Opiskelijoiden sijoittumista sekä työtehtäviä kulttuuri- ja taidekentän harjoittelupaikoissa kartoitin solmittujen työsopimusten pohjalta. Materiaalin keräämisessä käytin hyödykseni myös sosiaalista mediaa, jossa opiskelijat ja koulutusohjelman henkilökunta ovat käyneet keskustelua työharjoittelusta.
Kerätyn tutkimusmateriaalin pohjalta selvisi opiskelijoiden pitävän harjoittelua tärkeänä osana kulttuurituottajan opintoja. Harjoittelua arvostetaan sen antaman kokemuspohjan ja itsevarmuuden johdosta, jonka uskotaan heijastuvan tulevaisuuden työnhaussa ja työskentelyssä.
Selvityksessä kuitenkin ilmeni kehittämistarpeita harjoitteluprosessissa. Nämä heikkoudet ja uhkat liittyvät mm. järjestelmän väärinkäyttöön, heikkoon ohjaukseen ja työnantajan tietämättömyyteen.