Päihteiden käytön ehkäisy terveydenhoitajatyössä : Näkökulmana kouluterveydenhuolto
Väistö, Mari; Laaksonen, Niina (2011)
Väistö, Mari
Laaksonen, Niina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202212369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202212369
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä empiirinen tutkimus terveyden edistämisen toteutumisesta nuorten päihteiden käytön ehkäisyn osalta kouluterveydenhuollossa. Lisäksi tarkoituksena oli saada kouluterveydenhoitajien näkemys ja tulkinta havainnoinnin tuloksista ja tulosten taustoista. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa terveyden edistämisen menetelmien kehittämiseksi. Opinnäytetyössämme rajattiin käsiteltäviksi päihteiksi alkoholi ja tupakka. Kohderyhmänä olivat 6 – 15-vuotiaat nuoret. Opinnäytetyö on osa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen –hanketta, joka tehdään yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin terveyskeskuksen kanssa.
Aineistokeruumenetelmänä käytimme havainnointia. Aineiston keruun suoritimme kolmessa pääkaupunkiseudun ala- ja yläkoulussa kolmen päivän ajan syyskuussa 2011. Aineiston keruussa oli apuna tutkimusta varten suunniteltu havainnointilomake. Aineisto (N=58) käsiteltiin PASW- tilasto- ohjelmaa sekä sisällönanalyysimenetelmää apuna käyttäen.
Tuloksista käy ilmi, että nuorten päihteiden käyttö otettiin puheeksi 53 prosentissa käynneistä (N=58). Tapaamisista määräaikaisia terveystarkastuksia oli 32 kpl, laaja-alaisia terveystarkastuksia ja seurantakäyntejä 2 kpl, akuuttikäyntejä 16 kpl sekä muita käyntejä 6 kpl. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa päihteiden käyttö otettiin puheeksi 28 tapaamisessa. Laaja-alaisissa terveystarkastuksissa päihteiden käyttö otettiin puheeksi molemmilla käynneillä, kun taas seurantakäynneillä ei lainkaan. Akuuttikäynneillä nuoren päihteiden käyttö tuli kerran puheeksi. Puheeksi ottaja oli lähes poikkeuksetta terveydenhoitaja, ja terveysneuvonta ja -ohjaus olivat 97 prosenttisesti asiantuntijalähtöistä. Yleisin työmenetelmä oli keskustelu terveyskyselylomakkeen pohjalta. Käyntityypillä tai oppilaan sukupuolella ei ollut vaikutusta päihteiden käytön puheeksi ottoon tai käytettyihin työmenetelmiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten päihteiden käytön ehkäisy kouluterveydenhuollossa on vahvasti terveydenhoitajan vastuulla. Tulevaisuudessa olisi hyvä miettiä keinoja, miten saada eri työmenetelmiä monipuolisemmin käyttöön ja tehostaa Nuorten päihdemittarin käyttöä.
Aineistokeruumenetelmänä käytimme havainnointia. Aineiston keruun suoritimme kolmessa pääkaupunkiseudun ala- ja yläkoulussa kolmen päivän ajan syyskuussa 2011. Aineiston keruussa oli apuna tutkimusta varten suunniteltu havainnointilomake. Aineisto (N=58) käsiteltiin PASW- tilasto- ohjelmaa sekä sisällönanalyysimenetelmää apuna käyttäen.
Tuloksista käy ilmi, että nuorten päihteiden käyttö otettiin puheeksi 53 prosentissa käynneistä (N=58). Tapaamisista määräaikaisia terveystarkastuksia oli 32 kpl, laaja-alaisia terveystarkastuksia ja seurantakäyntejä 2 kpl, akuuttikäyntejä 16 kpl sekä muita käyntejä 6 kpl. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa päihteiden käyttö otettiin puheeksi 28 tapaamisessa. Laaja-alaisissa terveystarkastuksissa päihteiden käyttö otettiin puheeksi molemmilla käynneillä, kun taas seurantakäynneillä ei lainkaan. Akuuttikäynneillä nuoren päihteiden käyttö tuli kerran puheeksi. Puheeksi ottaja oli lähes poikkeuksetta terveydenhoitaja, ja terveysneuvonta ja -ohjaus olivat 97 prosenttisesti asiantuntijalähtöistä. Yleisin työmenetelmä oli keskustelu terveyskyselylomakkeen pohjalta. Käyntityypillä tai oppilaan sukupuolella ei ollut vaikutusta päihteiden käytön puheeksi ottoon tai käytettyihin työmenetelmiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten päihteiden käytön ehkäisy kouluterveydenhuollossa on vahvasti terveydenhoitajan vastuulla. Tulevaisuudessa olisi hyvä miettiä keinoja, miten saada eri työmenetelmiä monipuolisemmin käyttöön ja tehostaa Nuorten päihdemittarin käyttöä.