Vaikea synnytyskokemus : äitien kokemuksia synnytyksessä saamastaan tuesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää äitien vaikeisiin synnytyskokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä sekä heidän kätilöltä saamaansa tukea synnytyksen aikana. Tarkoituksena on saada tietoa vaikean synnytyskokemuksen muodostumisesta nimenomaan äitien omasta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa seikkoja, joilla kätilöt voisivat vaikuttaa synnytyskokemuksen muodostumiseen positiivisemmaksi. Opinnäytetyö kuuluu Hyvä syntymä -hankkeeseen ja sen tavoitteena on tuoda uutta tietoa hankkeen käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin internetin Vauva.fi - ja KaksPlus -sivustoille jätetyn ilmoituksen kautta. Ilmoituksessa pyydettiin äitejä kirjoittamaan odottamattomasta synnytyskokemuksestaan omin sanoin. Aineistoksi saatiin yhteensä 11 synnytyskertomusta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Analyysin avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin, eli mitkä tekijät vaikuttivat vaikeaan synnytyskokemukseen, mitkä tekijät helpottivat tilannetta ja millaista tukea kätilöltä saatiin. Tutkimustulokset tuovat ilmi, että vaikean synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Vaikean synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttivat henkilökuntaan liittyvät negatiiviset tekijät, huoli vauvasta, fyysisesti rankka synnytys, henkisesti rankka synnytys, ongelmat kivunlievityksessä, rauhaton synnytysympäristö ja synnytyksen luonnolliseen kulkuun puuttuminen. Vaikeaa synnytyskokemusta helpottavia tekijöitä olivat henkilökuntaan liittyvät positiiviset tekijät, synnytyksen etenemiseen liittyvät tekijät, äidin riittävät voimavarat, vauvaan liittyvät positiiviset tekijät, onnistunut kivunlievitys, itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja miellyttävä synnytysympäristö. Tutkimustulokseksi saatiin, että kätilön tuki synnytyksen aikana oli usein puutteellista tai puuttui kokonaan. Synnytyksissä, joissa tukea saatiin, tuki ilmeni synnyttäjän kannustamisena, läsnäolona, keskusteluna ja kuunteluna. Tukea antaneet kätilöt kunnioittivat äidin itsemääräämisoikeutta ja kuuntelivat äidin toiveita. Kätilön tuen puute ilmeni kätilön poissaolona, ystävällisyyden ja em-paattisuuden puutteena sekä riittämättömänä tiedonsaantina ja ohjauksena. Tutkimuksen perusteella synnyttäjät tarvitsisivat enemmän tukea synnytyksen aikana. Tulokset kuitenkin osoittavat myös sen, että äiti voi kokea synnytyksensä vaikeaksi kätilöltä saadusta hyvästä tuesta huolimatta. Juuri näissä tapauksissa, joissa synnytys on äidille vaikea, kätilöltä saatu tuki voisi parantaa synnyttäjän kokemusta muuten vaikeasta synnytyksestä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää niin kätilöopiskelijoiden opetuksessa kuin myös synnytyssalityössä olevien kätilöiden työtapojen muuttamiseksi synnyttäjälähtöisemmiksi.

The purpose of our study was to find out the factors contributing to mothers' negative birth experiences and the support given by midwives during childbirth. The aim was to gain information on the development of negative birth experience from the mother's point of view particularly. Moreover we aimed at discovering means to help midwives to develop mothers' birth experience in to a more positive direction. Our study was a part of the Good Childbirth Project, and one of the purposes was to bring new information to the project. The study was realized as a qualitative method, and data were gathered by posting an advertisement on the Finnish Vauva.fi and KaksPlus webpages. In the advertisement mothers were asked to write about their birth experience in their own words. The data included 11 narratives. Data were analysed with methods of content analysis. The analysis answered to the research questions, being: which factors had an influence on negative birthing experience, which factors relieved the situation and what kind of support was given by midwives. The results showed that many factors had an influence on the development of a negative birth experience, including factors related to hospital staff, worries about the baby, physically or mentally challenging birthing, problems in pain relief, a restless birthing environment and interfering with natural process of childbirth. The factors relieving the birth experience were positive factors related to staff, factors related to the proceeding of the childbirth, mothers’ sufficient mental resources, positive factors related to the newborn, succesful pain relief, autonomy, and a pleasant birthing environment. The results showed that support given by midwives was often insufficient or lacking. Support, when experienced, appeared as encouraging and listening to the parturient, being present and discussion with the parturient. The midwives that supported the mothers also respected their autonomy and paid attention to their wishes. The lack of support appeared as absence, a lack of empathy and kindness as well as insufficient information and patient guidance. According to the results the mothers giving birth were in need of better support during childbirth. The results also showed that childbirth could be experienced negatively despite of good support given by midwives. Especially in those cases where the childbirth was experienced negatively, the support was remarkably important and could improve the experience of otherwise negative childbirth. The results may be put to use within the education of midwife students as well as on maternity wards by improving the working methods to a more mother-oriented direction.