Bioanalyytikkojen/laboratoriohoitajien täydennyskoulutustarvekartoitus

Abstract

Tutkimus käsittelee bioanalyytikkojen/laboratoriohoitajien täydennyskoulutustarvetta näyttöön perustuvan toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitä bioanalyytikot/laboratoriohoitajat käsittävät näyttöön perustuvalla toiminnalla, minkä erikoisalojen täydennyskoulutusta bioanalyytikot/laboratoriohoitajat itse haluavat ja minkä laajuisia täydennyskoulutuksia bioanalyytikot/laboratoriohoitajat haluavat.

Tutkimusta varten laadittiin uusi kyselylomake. Aineisto kerättiin kesäkuussa 2011 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n kolmen eri alueyhdistyksen jäseniltä Etelä-Suomen alueelta. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Kysymyslomakkeita postitettiin 200 kappaletta, joista 80 kappaletta palautettiin. Vastausprosentiksi muodostui 40 % (n=80). Tutkimuslomakkeilla saatu aineisto käsiteltiin tilasto-ohjelmalla (IBM PASW Statistics 18).

Vastaajista suurin osa ilmoitti tietävänsä, mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla ja osaavansa käyttää parhainta ajantasaista tietoa. Kuitenkin vastaajista vain 3,1 % käytti tieteellisiä artikkeleja ensisijaisena tietolähteenään. Kliininen kemia oli kaikkein halutuin täydennyskouluttautumisen erikoisala (18,7 %). Toi-seksi halutuin oli kliininen hematologia (15,5 %) ja kolmanneksi halutuin vierianalytiikka (11,6 %). Vastaajista 40,5 % oli halukas suorittamaan 30 opintopisteen erikoistumisopintojakson. Yli 50-vuotiaat olivat kaikkein halukkaimpia suorittamaan erikoistumisopintoja.

Tutkimuksessa selvitettiin myös Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n täydennyskoulutussuosituksen toteutumista. Suosituksessa todetaan, että työnantajan kustantamaa täydennyskoulutusta tulisi saada 3–10 päivää vuodessa. Tutkimukseni perusteella 51,3 % kyselyyn vastanneista ei ollut osallistunut lainkaan täydennyskoulutukseen viimeisen vuoden aikana. 8,8 % vastanneista oli osallistunut kolme kertaa tai useammin täydennyskoulutukseen viimeisen vuoden aikana. Yleisimmät täydennyskoulutusta estävät tekijät olivat: sopivan täydennyskoulutuksen puute 26,4 %, kiire 16,4 %, koulutuksen hinta 10,7 % ja perhesyyt 10,7 %.

Tutkimukseen vastanneiden mielestä kahden päivän mittainen täydennyskoulutus olisi paras laajuus täydennyskoulutukselle. Pidemmätkin täydennyskoulutusjaksot (kolme päivää tai enemmän) saivat paljon kannatusta. Toivottu täydennyskoulutuslaajuus on siis linjassa Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n suosituksen kansa.

This thesis studied the need for Continuous Professional Education (CPE) from the per-spective of Evidence-Based Practice (EBP). The aim was to clarify how biomedical laboratory scientists understand the term EBP and what kind of CPE they require.

A new questionnaire was created for this survey. Data for the survey were collected in June 2011 in co-operation with the Finnish Association of Biomedical Scientists. The questionnaire was posted to 200 members of the Finnish Association of Biomedical Scientists in Southern Finland. The recipients of the questionnaire were chosen by random sampling. In all, 80 questionnaires were returned, the response rate was 40% (n=80). The collected data were analyzed using statistical methods (IBM PASW Statistics 18).

Most respondents indicated that they understood what EBP was, and that they knew how to locate and use the best and latest information. However, only 3,1% of the respondents used scientific articles as their primary source of information. The most requested field for CFE was clinical chemistry 18.7%, the second most requested field was clinical haematology 15,5%, followed by point-of-care analytics 11,6%. 40,5% of the respondents were willing to continue their education by 30 ECTS in order to obtain a more specialized education. Respondents over the age of 50 were the most willing to continue their education.

In the survey, we studied how the recommendations for CPE set by the Finnish Associa-tion of Biomedical Scientists were being followed in practice. Their recommendation is that the employer should offer 3 to 10 days of CPE per year. We discovered that 51.3% of the respondents did not participate in any form of CPE during the last year. The reasons cited for this were; lack of a relevant CPE 26,4%, lack of time 16,4%, the cost of the CPE 10,7% and family reasons 10,7%.

According to the respondents, the ideal duration for a CPE would be two days, but longer CPEs of three days or more were also requested. These results are in line with the recommendations for CPE by the Finnish Association of Biomedical Scientists.