Fantasia sävellystyylinä vuosina 1535 - 1782

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan fantasiatyylisiä sävellyksiä pääasiassa kosketinsoitinmusiikin osalta ajanjaksolla 1535-1782. Vuonna 1535 Luis de Milán määritteli fantasian soitinsävellykseksi, joka juonsi juurensa pelkästään tekijänsä mielikuvituksesta ja taidoista. Työssä tarkastellaan tämän määritelmän sisään mahtuvia fantasiasävellyksiä Englannin, Italian, Ranskan ja Saksan maaperällä aina W.A. Mozartin vuonna 1782 säveltämään d-mollifantasiaan saakka, ja sivutaan myös saman ajan luuttu- ja yhtyefantasioita. Yksityiskohtaisesti tarkasteltuja säveltäjiä ovat William Byrd, Girolamo Frescobaldi, Louis Couperin ja Wilhelm Friedemann Bach.

Lähdeaineistona on käytetty etupäässä alan asiantuntioiden artikkeleita nuottiesimerkein ja kuvin täydennettynä. Fantasia-nimikeellä on ollut eri aikoina useita synonyymeja, kuten voluntary, ricercar, toccata ja prélude non mesuré, ja myös näillä otsakkeilla kulkevat sävellykset ovat tarkastelun kohteena. Aiheen taustaa valotetaan tuomalla esiin varhaisimpia tunnettuja kosketinsoitinmusiikin lähteitä, sekä esittelemällä tavanomaisimmat klaveerisoittimet, joilla työn kattaman ajanjakson musiikkia on soitettu.

Työn tarkoituksena on selvittää kosketinsoitinfantasioiden tyylien kirjoa, ja eri säveltäjien tapaa suhtautua tähän vapaaseen sävellysmuotoon. Kirjoittajan pyrkimys on laajentaa tietämystään fantasia-aiheesta sekä muusikon että pedagogin näkökulmasta. Hän tuo esiin ajatuksiaan sekä ohjelmistoa, joka kenties antaa uutta näkökulmaa myös myöhemmän ajan pianomusiikkia soittaville.

This thesis studies keyboard pieces composed in the fantasia style between 1535 and 1782. In 1535 Luis de Milan formulated the idea of fantasia: it is instrumental music created exlusively through the composer’s imagination and skills.

This thesis focuses on such compositions written in England, Italy, France and Germany up to Mozart’s days and his Fantasia in D Minor (1782. Some lute- and ensemble fantasias of the same period are examined as well, with a more detailed discussion on the work of composers William Byrd, Girolamo Frescobaldi, Louis Couperin and Wilhelm Friedemann Bach. Theoretical sources mostly include expert articles with relevant notation and illustrations. Such terms as ‘voluntary’, ‘ricercar’, ‘toccata’ and ‘prélude non mesuré’ have been used synonymously with the word “fantasia” during various periods. This thesis examines also these compositions.

The thesis also introduces some of the earliest source materials for keyboard music, and presents the most common keyboard instruments that were used for playing the music of the period 1535 – 1782. The purpose of this thesis is to clarify the multitude of styles of keyboard fantasias, and also to describe various composers’ attitudes towards this so-called ‘free style’ composing. The author wants to deepen enhance both a musician’s and a pedagogue’s insight into the field of fantasia. The thesis presents the author’s ideas and suggests a selection of repertoire that will hopefully provide new perspectives also for those who play more recent keyboard pieces.