Syysryhmäkasvien koristearvon kestävyys Oulun seudulla
Kokko, Minna; Halme, Tytti (2012)
Kokko, Minna
Halme, Tytti
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204134423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204134423
Tiivistelmä
Syysryhmäkasvien käyttö on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Niiden merkitys kasvaa syksyn pidentymisen sekä lasitettujen parvekkeiden ja terassien yleistymisen myötä. Syysryhmäkasvikausi on näin ollen tarpeellinen jatke ryhmäkasvikaudelle.
Oulun seudulla syysryhmäkasvien kestävyydestä ei ole tehty tutkimuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia syysryhmäkasvien koristearvon muuttumista seurantakokeen avulla syksyn 2011 aikana. Tavoitteena oli saada uutta tietoa syysryhmäkasveiksi soveltuvista kasveista ja näin laajentaa syysryhmäkasvien valikoimaa Oulun seudulla.
Opinnäytetyötä varten kerättiin tietoa haastattelujen, kirjallisuuden, tehtyjen opinnäytetöiden, julkaisujen sekä omien havaintojen avulla. Seurantakokeeseen valittiin 16 kasvia, jotka istutettiin kolmelle, olosuhteiltaan erilaiselle, koekentälle. Koekasvien koristearvoa arvioitiin viikoittain silmämääräisesti. Kokeen tulosten perusteella kestävimpiä syysryhmäkasveja Oulun seudulle ovat koristekaali (Brassica oleracea var. sabellica), marjakanerva (Pernettya mucronata), tarhapensastädyke (Hebe x andersonii), muratti (Hedera helix), orvokki (Viola Wittrockiana-ryhmä), keijunkukka (Heuchera), hopealanka (Leucophyta brownii) sekä sininata (Festuca cinerea). Ne säilyttivät koristearvonsa pisimpään, eikä kasvupaikalla ollut suurta merkitystä koristearvon muutoksissa. Heikommin kokeessa menestyneillä kasveilla kasvupaikan aiheuttamat erot olivat suuremmat, mutta ihanteellisissa olosuhteissa nekin menestyvät syysryhmäkasveina. Koekasvien koristearvoa laski muun muassa vesisade, kosteus, kylmyys ja jäätyminen.
Opinnäytetyön tuloksista tehtiin kuluttajille suunnattu syysryhmäkasviesite Aleniuksen puutarhalle. Esitteessä esitellään syysryhmäkasveja erilaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin.
Oulun seudulla syysryhmäkasvien kestävyydestä ei ole tehty tutkimuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia syysryhmäkasvien koristearvon muuttumista seurantakokeen avulla syksyn 2011 aikana. Tavoitteena oli saada uutta tietoa syysryhmäkasveiksi soveltuvista kasveista ja näin laajentaa syysryhmäkasvien valikoimaa Oulun seudulla.
Opinnäytetyötä varten kerättiin tietoa haastattelujen, kirjallisuuden, tehtyjen opinnäytetöiden, julkaisujen sekä omien havaintojen avulla. Seurantakokeeseen valittiin 16 kasvia, jotka istutettiin kolmelle, olosuhteiltaan erilaiselle, koekentälle. Koekasvien koristearvoa arvioitiin viikoittain silmämääräisesti. Kokeen tulosten perusteella kestävimpiä syysryhmäkasveja Oulun seudulle ovat koristekaali (Brassica oleracea var. sabellica), marjakanerva (Pernettya mucronata), tarhapensastädyke (Hebe x andersonii), muratti (Hedera helix), orvokki (Viola Wittrockiana-ryhmä), keijunkukka (Heuchera), hopealanka (Leucophyta brownii) sekä sininata (Festuca cinerea). Ne säilyttivät koristearvonsa pisimpään, eikä kasvupaikalla ollut suurta merkitystä koristearvon muutoksissa. Heikommin kokeessa menestyneillä kasveilla kasvupaikan aiheuttamat erot olivat suuremmat, mutta ihanteellisissa olosuhteissa nekin menestyvät syysryhmäkasveina. Koekasvien koristearvoa laski muun muassa vesisade, kosteus, kylmyys ja jäätyminen.
Opinnäytetyön tuloksista tehtiin kuluttajille suunnattu syysryhmäkasviesite Aleniuksen puutarhalle. Esitteessä esitellään syysryhmäkasveja erilaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin.