Nuorsonnien siemenannosten käytön ja tyttärien seuranta

Abstract

Lypsykarjanjalostus Suomessa on kautta aikojen pyrkinyt jalostamaan tuottavia ja kestäviä eläimiä. Jalostuksessa on edistytty nopeasti 1800-luvun lopusta lähtien ja eläinaines on saatu ajan saatossa paranemaan jalostusoppien ja kansainvälisen yhteistyön ansiosta. Suomessa toteutettu ainutlaatui-nen ja avoin jalostusohjelma on taannut sen, että karjoista kerätyt tiedot ovat olleet julkisia eikä huonojakaan tuloksia ole salattu. Tämä on ollut kotimaisen jalostuksen valtti. 2000-luvulla lypsykar-janjalostus on saanut uutta vauhtia genomisesta valinnasta, joka mahdollistaa jalostuksen huomat-tavan nopeutumisen. Se avaa jalostuskentällä paljon mahdollisuuksia, mutta sisältää myös riskejä. Nuorsonnien käyttö osana jalostusohjelmaa on tärkeää jo pelkästään riittävän geneettisen vaihtelun ylläpitämiseksi rotujen populaatioissa. Tuottajalle nuorsonnien hyödyntäminen valiosonnien käytön sijaan merkitsee taloudellista säästöä, joka on merkittävä seikka maidontuotantoalalla. Jalostukselli-sesti lupaavia nuorsonneja saattaa löytyä kenen karjasta tahansa. Tässä opinnäytetyössä toteutetussa tutkimuksessa on käsitelty vuonna 2004 syntyneiden nuorson-nien tyttärien kohtaloa kahden rodun, ayrshiren ja holsteinin osalta. Tutkittu aineisto on saatu toi-meksiantaja Faban tietokannasta. Aineisto käsitti 125 373 lehmän tiedot, joille vuonna 2004 synty-neiden nuorsonnien siementä oli käytetty, sekä niiden 37 093 tyttären tiedot. Lehmien tiedoista laskettiin niiden iät siemennyshetkellä sekä siemennyksen poikineiden lehmien määrät. Tyttäristä selvitettiin poistoiät ja – syyt sekä poikimiskerrat. Myös rotujen osuudet laskettiin ja näitä tietoja vertailtiin keskenään. Yleisimmät merkityt poiston syyt tyttärillä olivat mahous ja utaretulehdus. Työn yhdeksi keskeisimmistä tuloksista nousi tyttärien poistosyiden puutteellinen merkitseminen. Poistosyiden tarkka merkitseminen tulisi nähdä tärkeämpänä informaation lähteenä jalostukselle ja sen eteenpäin viemiselle. Jalostuksen apuvälineiden kehittyessä, ja sen edelleen koko ajan nopeu-tuessa tulisi kuitenkin muistaa, että jalostuksen kohteena ovat elävät eläimet. Eettistä näkökulmaa ei siis voida unohtaa ja kestävyyden tulisi säilyä yhtenä tärkeimmistä jalostettavista ominaisuuksista.

Breeding of dairy cattle in Finland has always sought to refine productive and sustainable animals. Processing has progressed quickly since the late 1800 onwards, and the animals have been able during the course of this time to improve thanks to international co-operation and improving the processing. A unique and open breeding program carried out in Finland carried out has ensured that all the data collected from herds is public and that the bad results have not been hidden.. This has been the trump card in domestic processing. In the 2000s breeding of dairy cattle has received new impetus from genomic selection, which allows a significant acceleration of the pro-cessing. It opens up many possibilities in the field of processing, but also includes risks. Use of young bulls as part of the breeding program is important if only of having enough genetic variation to maintain the breed populations. For the producer making use of young bulls instead of proven bulls means an economic saving, which is a major factor in milk production. Promising young bulls can be found from whatever herd for processing This thesis has dealt with the study carried out in 2004 of the fate of the daughters born of the young bulls of the breeds, Ayrshire and Holstein. Studied data has been collected from the client database Faba. The material consisted of the information of 125 373 cows, in which in 2004 the seed of the young bulls was used, as well as data on 37 093 of their daughters.. From the data of the cows the age of the cows was calculated at the time of insemination as well as the amount of cows given birth to from the insemination. From the daughters was found out the removal age and reasons as well as the calving times. The breed proportions were also calculated and this data compared with each other. The most common reasons for the removal of the daughters was poor fertility and mastitis. One of the main results which arose from the work was the inadequate marking of the causes of removal of the daughters. The accurate marking of the causes of removal should be seen as a source of important information for processing and passed on. With the developing of processing tools and the whole time quickening of processing it should be remembered that the subject of the processing is the live animals. The ethical point of view should not be forgotten and sustainability should remain as one of the most important features of breeding.