Nuorsonnien siemenannosten käytön ja tyttärien seuranta
Kosonen, Sanna (2012)
Kosonen, Sanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164498
Tiivistelmä
Lypsykarjanjalostus Suomessa on kautta aikojen pyrkinyt jalostamaan tuottavia ja kestäviä eläimiä.
Jalostuksessa on edistytty nopeasti 1800-luvun lopusta lähtien ja eläinaines on saatu ajan saatossa
paranemaan jalostusoppien ja kansainvälisen yhteistyön ansiosta. Suomessa toteutettu ainutlaatui-nen ja avoin jalostusohjelma on taannut sen, että karjoista kerätyt tiedot ovat olleet julkisia eikä huonojakaan tuloksia ole salattu. Tämä on ollut kotimaisen jalostuksen valtti. 2000-luvulla lypsykar-janjalostus on saanut uutta vauhtia genomisesta valinnasta, joka mahdollistaa jalostuksen huomat-tavan nopeutumisen. Se avaa jalostuskentällä paljon mahdollisuuksia, mutta sisältää myös riskejä. Nuorsonnien käyttö osana jalostusohjelmaa on tärkeää jo pelkästään riittävän geneettisen vaihtelun ylläpitämiseksi rotujen populaatioissa. Tuottajalle nuorsonnien hyödyntäminen valiosonnien käytön sijaan merkitsee taloudellista säästöä, joka on merkittävä seikka maidontuotantoalalla. Jalostukselli-sesti lupaavia nuorsonneja saattaa löytyä kenen karjasta tahansa.
Tässä opinnäytetyössä toteutetussa tutkimuksessa on käsitelty vuonna 2004 syntyneiden nuorson-nien tyttärien kohtaloa kahden rodun, ayrshiren ja holsteinin osalta. Tutkittu aineisto on saatu toi-meksiantaja Faban tietokannasta. Aineisto käsitti 125 373 lehmän tiedot, joille vuonna 2004 synty-neiden nuorsonnien siementä oli käytetty, sekä niiden 37 093 tyttären tiedot. Lehmien tiedoista laskettiin niiden iät siemennyshetkellä sekä siemennyksen poikineiden lehmien määrät. Tyttäristä selvitettiin poistoiät ja – syyt sekä poikimiskerrat. Myös rotujen osuudet laskettiin ja näitä tietoja vertailtiin keskenään. Yleisimmät merkityt poiston syyt tyttärillä olivat mahous ja utaretulehdus.
Työn yhdeksi keskeisimmistä tuloksista nousi tyttärien poistosyiden puutteellinen merkitseminen. Poistosyiden tarkka merkitseminen tulisi nähdä tärkeämpänä informaation lähteenä jalostukselle ja sen eteenpäin viemiselle. Jalostuksen apuvälineiden kehittyessä, ja sen edelleen koko ajan nopeu-tuessa tulisi kuitenkin muistaa, että jalostuksen kohteena ovat elävät eläimet. Eettistä näkökulmaa ei siis voida unohtaa ja kestävyyden tulisi säilyä yhtenä tärkeimmistä jalostettavista ominaisuuksista.
Jalostuksessa on edistytty nopeasti 1800-luvun lopusta lähtien ja eläinaines on saatu ajan saatossa
paranemaan jalostusoppien ja kansainvälisen yhteistyön ansiosta. Suomessa toteutettu ainutlaatui-nen ja avoin jalostusohjelma on taannut sen, että karjoista kerätyt tiedot ovat olleet julkisia eikä huonojakaan tuloksia ole salattu. Tämä on ollut kotimaisen jalostuksen valtti. 2000-luvulla lypsykar-janjalostus on saanut uutta vauhtia genomisesta valinnasta, joka mahdollistaa jalostuksen huomat-tavan nopeutumisen. Se avaa jalostuskentällä paljon mahdollisuuksia, mutta sisältää myös riskejä. Nuorsonnien käyttö osana jalostusohjelmaa on tärkeää jo pelkästään riittävän geneettisen vaihtelun ylläpitämiseksi rotujen populaatioissa. Tuottajalle nuorsonnien hyödyntäminen valiosonnien käytön sijaan merkitsee taloudellista säästöä, joka on merkittävä seikka maidontuotantoalalla. Jalostukselli-sesti lupaavia nuorsonneja saattaa löytyä kenen karjasta tahansa.
Tässä opinnäytetyössä toteutetussa tutkimuksessa on käsitelty vuonna 2004 syntyneiden nuorson-nien tyttärien kohtaloa kahden rodun, ayrshiren ja holsteinin osalta. Tutkittu aineisto on saatu toi-meksiantaja Faban tietokannasta. Aineisto käsitti 125 373 lehmän tiedot, joille vuonna 2004 synty-neiden nuorsonnien siementä oli käytetty, sekä niiden 37 093 tyttären tiedot. Lehmien tiedoista laskettiin niiden iät siemennyshetkellä sekä siemennyksen poikineiden lehmien määrät. Tyttäristä selvitettiin poistoiät ja – syyt sekä poikimiskerrat. Myös rotujen osuudet laskettiin ja näitä tietoja vertailtiin keskenään. Yleisimmät merkityt poiston syyt tyttärillä olivat mahous ja utaretulehdus.
Työn yhdeksi keskeisimmistä tuloksista nousi tyttärien poistosyiden puutteellinen merkitseminen. Poistosyiden tarkka merkitseminen tulisi nähdä tärkeämpänä informaation lähteenä jalostukselle ja sen eteenpäin viemiselle. Jalostuksen apuvälineiden kehittyessä, ja sen edelleen koko ajan nopeu-tuessa tulisi kuitenkin muistaa, että jalostuksen kohteena ovat elävät eläimet. Eettistä näkökulmaa ei siis voida unohtaa ja kestävyyden tulisi säilyä yhtenä tärkeimmistä jalostettavista ominaisuuksista.