Uuden puhallintekniikan energiataloudelliset hyödyt saneerauskohteessa
Ruusunen, Matias (2012)
Ruusunen, Matias
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204134428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204134428
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää Insinööritoimisto Olof Granlundin Malmin konttorin A-siiven ilmanvaihtokoneen puhaltimien uusimisen energiansäästöpotentiaali ja tehtyjen toimenpiteiden koroton takaisinmaksuaika. Kohteen puhaltimien energiatehokkuus määriteltiin mittausten avulla. Lisäksi ilmanvaihtokoneeseen asennettiin hiilidioksidianturi, jolla puhaltimien kierroslukua voidaan ohjata anturin mittaustuloksen perusteella.
Insinöörityössä tarkasteltiin uusimisen ohella hiilidioksidianturipohjaista puhaltimien kierrosluvun säätöä ja sen mahdollista energiansäästöpotentiaalia. Toimistokäytössä, vanhaan ilmanvaihtojärjestelmään asennettuna, hiilidioksidiohjaus ei toiminut pelkällä poistoilmakammioon asennetulla anturilla. Hyvän ilmanlaadun takaamiseksi samalla energiaa säästäen tulisi kiinteistön automaatiojärjestelmä uusia tai hiilidioksidianturille tulisi asettaa tapauskohtaiset ohjausrajat. Nämä toimenpiteet olisivat aikaa vieviä, eikä niitä otettu tässä insinöörityössä huomioon.
Ilmanvaihtokoneen vuotuiseksi sähköenergian kulutukseksi laskettiin 38,8 MWh, kaukolämpöenergian kulutukseksi 12,47 MWh ja vuotuisiksi energiakustannuksiksi 4 060 €. Uusilla puhaltimilla sähköenergian kulutukseksi arvioitiin 26,8 MWh ja säästöjen olevan 1 085 € sähköenergiakustannuksissa. Korottomaksi takaisinmaksuajaksi puhaltimien uusimiselle yhteen ilmanvaihtokoneeseen tuli 19,4 vuotta. Taajuusmuuttajien asentaminen vanhoille puhaltimille sekä niille lisättävä käyntiaikojen mukainen ilmamäärä osoittautui ainoaksi kannattavaksi toimenpiteeksi. Korottomaksi takaisinmaksuajaksi tälle toimenpiteelle tuli 5,5 vuotta.
Vaikka säästöjä ei saavutettu toteutetuilla toimenpiteillä, voidaan todeta, että uusi puhallintekniikka on energiatehokkaampaa kuin kiinteistön olemassa oleva puhallinkanta. Uuteen ilmanvaihtojärjestelmään tulisikin aina valita nykyaikaiset puhaltimet.
Insinöörityössä tarkasteltiin uusimisen ohella hiilidioksidianturipohjaista puhaltimien kierrosluvun säätöä ja sen mahdollista energiansäästöpotentiaalia. Toimistokäytössä, vanhaan ilmanvaihtojärjestelmään asennettuna, hiilidioksidiohjaus ei toiminut pelkällä poistoilmakammioon asennetulla anturilla. Hyvän ilmanlaadun takaamiseksi samalla energiaa säästäen tulisi kiinteistön automaatiojärjestelmä uusia tai hiilidioksidianturille tulisi asettaa tapauskohtaiset ohjausrajat. Nämä toimenpiteet olisivat aikaa vieviä, eikä niitä otettu tässä insinöörityössä huomioon.
Ilmanvaihtokoneen vuotuiseksi sähköenergian kulutukseksi laskettiin 38,8 MWh, kaukolämpöenergian kulutukseksi 12,47 MWh ja vuotuisiksi energiakustannuksiksi 4 060 €. Uusilla puhaltimilla sähköenergian kulutukseksi arvioitiin 26,8 MWh ja säästöjen olevan 1 085 € sähköenergiakustannuksissa. Korottomaksi takaisinmaksuajaksi puhaltimien uusimiselle yhteen ilmanvaihtokoneeseen tuli 19,4 vuotta. Taajuusmuuttajien asentaminen vanhoille puhaltimille sekä niille lisättävä käyntiaikojen mukainen ilmamäärä osoittautui ainoaksi kannattavaksi toimenpiteeksi. Korottomaksi takaisinmaksuajaksi tälle toimenpiteelle tuli 5,5 vuotta.
Vaikka säästöjä ei saavutettu toteutetuilla toimenpiteillä, voidaan todeta, että uusi puhallintekniikka on energiatehokkaampaa kuin kiinteistön olemassa oleva puhallinkanta. Uuteen ilmanvaihtojärjestelmään tulisikin aina valita nykyaikaiset puhaltimet.