Jätteenpolton arinakuonan bioliuotus : Kirjallisuuskatsaus ja kolonnikokeet
Heinonen, Heikki (2012)
Heinonen, Heikki
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204174588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204174588
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mikrobien avulla tapahtuvan bioliuotuksen soveltuvuutta arinakuonan käsittelyyn. Arinakuona on jätteenpolton yhteydessä syntyvää arinakattilan pohjatuhkaa, jonka hyötykäyttömahdollisuuksia on mahdollista laajentaa erottamalla siitä tiettyjä metalleja suolojen muodossa. Lisäksi suoloista on mahdollista jatkojalostaa uusiokäyttöön kelpaavia metalleja. Bioliuotusta on käytetty lähinnä kaivannaisteollisuudessa ja käytännössä sillä tarkoitetaan metallien erottamista malmeista mikro-organismien avulla. Mikrobit voivat esimerkiksi tuottaa happoja toiminnallaan ja kohottaa käsiteltävän malmin lämpötilaa. Bioliuotus on luonnollinen prosessi, jota tehostetaan luomalla mikrobeille sopivat olosuhteet. Lisäksi bioliuotus on moniin muihin metallinerotusmenetelmiin verrattuna edullinen ja oikein käytettynä ympäristöystävällinen.
Opinnäytetyössä verrattiin bioliuotusta kemialliseen liuotukseen laboratorio-olosuhteissa. Tutkimusta varten rakennettiin kolonnikoelaitteisto, jonka avulla kerättiin tietoa liuotusprosessien etenemisestä noin yhdeksän kuukauden ajalta. Kolonnikokeiden ohella tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla arinakuonan sopivuutta bioliuotuskohteeksi voitiin tarkemmin arvioida. Näiden alustavien töiden tarkoituksena oli saada tietoa suuremman mittakaavan pilot-kasabioliuotusta varten.
Kokeiden ja kirjallisuuden perusteella selvisi, että arinakuonan kaltainen materiaali ei ole paras mahdollinen bioliuotuskohde, mutta liukenemistuloksia saatiin tästä huolimatta ja bioliuotus osoittautui joissakin määrin kemiallista liuotusta paremmaksi vaihtoehdoksi arinakuonan käsittelyyn. Koska olosuhteet muuttuvat mittakaavasta toiseen siirryttäessä, tarvitaan vielä lisätutkimuksia bioliuotuksen tarkemman toimivuuden ja taloudellisuuden selvittämiseksi.
Opinnäytetyössä verrattiin bioliuotusta kemialliseen liuotukseen laboratorio-olosuhteissa. Tutkimusta varten rakennettiin kolonnikoelaitteisto, jonka avulla kerättiin tietoa liuotusprosessien etenemisestä noin yhdeksän kuukauden ajalta. Kolonnikokeiden ohella tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla arinakuonan sopivuutta bioliuotuskohteeksi voitiin tarkemmin arvioida. Näiden alustavien töiden tarkoituksena oli saada tietoa suuremman mittakaavan pilot-kasabioliuotusta varten.
Kokeiden ja kirjallisuuden perusteella selvisi, että arinakuonan kaltainen materiaali ei ole paras mahdollinen bioliuotuskohde, mutta liukenemistuloksia saatiin tästä huolimatta ja bioliuotus osoittautui joissakin määrin kemiallista liuotusta paremmaksi vaihtoehdoksi arinakuonan käsittelyyn. Koska olosuhteet muuttuvat mittakaavasta toiseen siirryttäessä, tarvitaan vielä lisätutkimuksia bioliuotuksen tarkemman toimivuuden ja taloudellisuuden selvittämiseksi.