Vaikuttamisen työkalut dokumenttielokuvan leikkauksessa : Case Baraka

Abstract

Kuvallisen viestinnän opiskelijana, audiovisuaalisesta alasta ja erityisesti dokumenttielokuvista kiinnostuneena valitsin tutkielmani aiheeksi Ron Fricken ohjaaman dokumenttielokuva Barakan leikkausmenetelmien tutkimisen. Jo ensimmäisellä katselukerralla elokuva jäi mieleeni dokumenttielokuvien valtavirrasta poikkeavana visuaalisena ilotulituksena, jossa ei ole käytetty lainkaan vuorosanoja.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisin leikkauksellisin keinoin ja kuvavalinnoin kyseinen dokumenttielokuva vaikuttaa katsojaansa. Tutkielman tietoperustassa käyn läpi elokuvan rakennetta ja elokuvissa käytettyjä ja niiden jälkitöissä vakiintuneita leikkaustyylejä. Erityishuomiota tässä tutkielmassa kiinnitän analysoitavan dokumenttielokuvan kannalta olennaisiin leikkaustekniikoihin eli tässä tapauksessa jatkuvuusleikkausmalliin sekä Sergei Eisensteinin montaasitekniikkaan. Juuri nämä leikkaustyylit toimivat analyysin työkaluina siitä syystä, että jatkuvuusleikkaus on vakiinnuttanut paikkansa jokaisen elokuvan leikkauksen pohjarakenteena kun taas montaasitekniikkaa on käytetty vaikutuskeinona lukuisissa tunnetuissa propagandaelokuvissa.

Analyysi-osiossa vertaan neljässä Barakan kohtauksessa käytettyjä leikkaustyylejä jatkuvuusleikkaukseen ja montaasitekniikkaan ja esittelen esimerkkejä näistä leikkauksista. Analyysissa pohdin myös, millaisia tunnetiloja kuvakerronta katsojassa herättää ja millaisin keinoin kyseiset tunnetilat on elokuvassa luotu. Johtopäätöksissä erittelen elokuvan käyttämät keinot ja huomaan että tässäkin elokuvassa montaasitekniikkaa on käytetty ensisijaisesti tunnelman ja kerronnan tehostajana jatkuvuusleikkauksen muodostaessa leikkauksen perustan.

I chose Baraka, a documentary film by Ron Fricke, as the object of my thesis because I study visual communication and I am interested in the audiovisual field, especially documentary films. Differing from the mainstream documentaries, this non-verbal film struck me as a visual masterpiece to remember.

The goal of this thesis is to find out what kind of editing techniques Baraka uses to achieve a certain influence on its viewer. The theoretical background chapter clarifies the structure of a movie and the most common methods used in editing movies. Special attention is given to continuity editing and Sergei Eisenstein’s montage technique, those being essential to this specific documentary film. Continuity editing has established itself as the basis of movie editing, whereas montage technique has been used as a method of influencing in many well-known propaganda movies, justifying the use of these techniques as tools for the analysis.

The analysis chapter consists of examples on how continuity editing and montage technique are used in four different scenes of Baraka. I am also analysing the emotions which the editing aims to evoke in the viewer and which tools the movie utilises to achieve this. In the conclusion chapter the tools the movie uses are itemised, and the use of montage technique as the primary tool for setting the tone and enhancing the narrative is acknowledged, while continuity editing is employed as the basis of editing.