Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Infrahankkeen 3D-tuotemallinnusprosessin arviointi ja kehittäminen

Kemppainen, Liisa (2012)

 
Avaa tiedosto
Insinoorityo_LKemppainen2012.pdf (2.552Mt)
Lataukset: 


Kemppainen, Liisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244921
Tiivistelmä
Insinöörityön aiheena oli koordinointimalli, jonka käyttöä arvioitiin. Ramboll Finland Oy on mukana InfraFINBIM -projektissa, jonka tavoitteena on saattaa koordinointimalli Suomen infra-alalle.

Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, kuinka tuotemallinnusprosessia voidaan kehittää. Päämääränä oli tuottaa kehitysideoita, joita Ramboll voi hyödyntää koordinointimallihankkeissa. Tutkimus aloitettiin tutustumalla teoriaan ja aikaisempiin projekteihin sekä Norjassa toimivaan mallintamiseen. Tutkimusmenetelmänä toimi kirjallisuustutkimus ja haastattelut, joihin vastasi Rambollin pilottihankkeen projektiryhmä. Haastatteluiden tuloksista saatiin kattava kuva, kuinka koordinointimalli toimii ja mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet. Tuloksien pohjalta luotiin kehitysideoita koordinointimalliprosessin parantamiseen.

Olennaiset tulokset painottuivat koulutuksen tarpeellisuuteen ja yhteistyön kehittämiseen ohjelmistotoimittajien kanssa. Myös projektiryhmän yhtenäisyys ja asenne nousivat selkeästi esiin kehitettävissä asioissa. Tutkimuksessa eriteltiin ohjeita aikatauluun, roolijakoon ja yhteistyön hallinnoimiseen. Rambollin ja InfraFINBIM -projektin kehitysideat ryhmiteltiin erikseen.

Tuloksista voitiin todeta, että Rambollilla on hyvät edellytykset siirtyä koordinointimallintamiseen. Pilottihankkeiden kautta Ramboll pystyy hiomaan rutiinejaan ja ottamaan lopulta käyttöön koordinointimallin. Tulevaisuuden suunnitelmat eivät jää vain koordinointimallin tasolle, vaan suunnitelmissa on pyrkimys edistyneemmän mallin käyttöön.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää infrahankkeissa, joissa koordinointimalli on käytössä, näin ollen sitä voidaan vielä kehittää eteenpäin. Tutkimus antaa kehitysideoita prosessin edistämiseen ja selostaa miksi koordinointimallia tulisi käyttää. Näin siitä on hyötyä myös hankkeissa, joissa vielä kaivataan koordinointimallin hyötyjä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste