Tuhkat maatalouskäytössä
Himanka, Marja (2021)
Himanka, Marja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102172410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102172410
Tiivistelmä
Suomessa, muualla Euroopassa ja maailman laajuisesti pyritään edistämään kiertotaloutta. Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja sekä hyödyntää materiaalit kestävästi. Kiertotalousmallin omaksuminen tehostuu opetuksen ja koulutuksen avulla. Suomen tavoitteena on päästä puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäksi. Kiertotalousopetuksen kehittämiseen on myönnetty hankerahoituksia. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, Oulun ammattikorkeakoulun Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö, toimii opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kiertotalouden osaamista ja yhteistyötä ammattikorkeakouluissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ammattikorkeakouluopintoihin oppimateriaalia tuhkasta peltolannoitteena. Oppimateriaalin tuli soveltua niin etä- kuin luokkaopetukseen sekä itsenäiseen opiskeluun. Tuloksena on PowerPoint-esitys tuhkasta peltolannoitteena sekä oppimista tukevia tehtäviä.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on yksi olennainen osa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja ilmaston muutoksen hillintää. Peltojen vuosittaisella pitkällä kasvipeitteisyydellä ja kasvien tehokkaalla yhteyttämisellä sidotaan hiiltä ilmakehästä. Tehokas tuotanto on pitkälti peräisin peltomaan hyvästä kunnosta. Ammattitaitoisten viljelijöiden panostukset maan kasvukunnon parantamiseen ja tasapainoiseen lannoittamiseen tuottavat hyviä satoja.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään tuhkan ominaisuuksia maanparannusaineena ja peltolannoitteena. Kalkkikivijauheita käytetään yleisesti maan happamuuden hallintaan ja mururakenteen parantamiseen. Tuhkan kalkitusvaikutus on hieman pienempi kuin kalkkikivijauheiden, mutta se sisältää myös kasveille tärkeitä ravinteita sekä hivenravinteita. Puhtaan puun tuhka saattaa sisältää myös haitallisia raskasmetalleja. Tuhkaerät on analysoitava ennen jatkokäsittelyä tai varastointia. Saman polttolaitoksen tuhkaerien alkuainepitoisuudet pysyvät samassa suuruusluokassa pienistä materiaalivaihteluista huolimatta.
Tuhkaa syntyy polttolaitoksien sivutuotteena. Energiankulutuksen ja -tuotannon tulevaisuuden näkymät vaikuttavat syntyvän tuhkan laatuun, määrään ja sijaintiin. Oppimateriaaliin on koottu tietoja tuhkamääristä, erilaisten tuhkien ravinnepitoisuuksista ja jatkojalostamisesta sekä soveltuvuudesta peltolannoitukseen ja peltojen kalkitukseen huomioiden peltojen ravinnetasevaatimukset. Tuhkien ravinnepitoisuuksien kohottaminen esimerkiksi biolietteellä lisää niiden käyttömahdollisuuksia peltolannoitteena.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on yksi olennainen osa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja ilmaston muutoksen hillintää. Peltojen vuosittaisella pitkällä kasvipeitteisyydellä ja kasvien tehokkaalla yhteyttämisellä sidotaan hiiltä ilmakehästä. Tehokas tuotanto on pitkälti peräisin peltomaan hyvästä kunnosta. Ammattitaitoisten viljelijöiden panostukset maan kasvukunnon parantamiseen ja tasapainoiseen lannoittamiseen tuottavat hyviä satoja.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään tuhkan ominaisuuksia maanparannusaineena ja peltolannoitteena. Kalkkikivijauheita käytetään yleisesti maan happamuuden hallintaan ja mururakenteen parantamiseen. Tuhkan kalkitusvaikutus on hieman pienempi kuin kalkkikivijauheiden, mutta se sisältää myös kasveille tärkeitä ravinteita sekä hivenravinteita. Puhtaan puun tuhka saattaa sisältää myös haitallisia raskasmetalleja. Tuhkaerät on analysoitava ennen jatkokäsittelyä tai varastointia. Saman polttolaitoksen tuhkaerien alkuainepitoisuudet pysyvät samassa suuruusluokassa pienistä materiaalivaihteluista huolimatta.
Tuhkaa syntyy polttolaitoksien sivutuotteena. Energiankulutuksen ja -tuotannon tulevaisuuden näkymät vaikuttavat syntyvän tuhkan laatuun, määrään ja sijaintiin. Oppimateriaaliin on koottu tietoja tuhkamääristä, erilaisten tuhkien ravinnepitoisuuksista ja jatkojalostamisesta sekä soveltuvuudesta peltolannoitukseen ja peltojen kalkitukseen huomioiden peltojen ravinnetasevaatimukset. Tuhkien ravinnepitoisuuksien kohottaminen esimerkiksi biolietteellä lisää niiden käyttömahdollisuuksia peltolannoitteena.