Selvitystyö verensokerimittareiden toimintaperiaatteista ja virhelähteistä

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli tutustua teoreettisesti verensokerimittareiden biosensoritekniikkaan ja verensokerimittausten virhelähteisiin. Tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen katsaus verensokerimittareiden rakenteeseen ja toimintaan ja tutustua Mendorin verensokerimittariin ja sen liuskois-sa käytettävään glukoosioksidaasientsyymireaktioon. Lisäksi selvitettiin, kuinka Mendorin Discreet -verensokerimittareiden mittausten virhelähteitä voidaan kompensoida.

Tutkimus suoritettiin tutustumalla alan aineistoon ja suorittamalla mittauksia. Itse diabeetikkona suoritin viikon kestävät mittaukset itselleni kolmella eri verensokerimittarilla. Lisäksi tehtiin kaksi verensokerimittausta terveyskeskuksessa laboratoriokäynnin yhteydessä. Työssä käytetyt verensokerimittarit olivat Mendorin Discreet all-in-one, Bayer Contour® usb ja MultiCare-in. Verensoke-ria mitattiin sekä kokoverestä että plasmasta.

Mittauksissa tapahtuvat tulosten vaihtelut ovat satunnaisia ja suuria virheitä ei ollut huomattavissa. Verensokeripitoisuudet olivat ennen aamupalaa 5,0–7,5 mmol/L, ja Mendorin ja Bayerin mittareiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Verensokeripitoisuudet kaksi tuntia aamupalan jälkeen olivat 5,8–10,1 mmol/L, ja Mendorin ja Bayerin välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Ennen lounasta suoritettavissa mittauksissa Mendorin verensokerimittari antoi kuutena päivänä seitsemästä Bayerin laitetta korkeammat lukemat. Verensokeripitoisuudet olivat kaksi tuntia lounaan jälkeen 4,4–6,8 mmol/L. Mendorin laite antoi viitenä päivän seitsemästä korkeammat arvot kuin Bayerin laite. Plasmasta laboratoriossa mitattiin verensokeripitoisuudeksi 6,5 mmol/L. Sekä Mendorin että Bayerin laitteet antoivat tuloksen plasmasta, vaikka laitteita ei ole suunniteltu käyttämään plas-maa näytteenä. Laitteiden antamat tulokset olivat huomattavasti laboratoriotulosta alhaisempia. Laskimonäytteestä mitattiin glukoosi laboratoriossa (7,5 mmol/L) ja kaikkein lähimmäksi tätä arvoa pääsi MultiCare-in, toiseksi lähimmäksi Bayer ja viimeiseksi jäi Mendor.

Työn tuloksena saatiin mahdollisia virhelähteitä, joita pyritään kompensoimaan mittauksissa. Mahdollisia mittausvirheitä omissa mittauksissa aiheuttivat liuskan entsyymireaktiot, näytekam-mion suuruus ja liuskojen entsyymien vaillinaisuus. Mittausvirheet pyritään kompensoimaan mi-nimiin hyvällä liuskojen testauksella, mahdollisella näytekammion suurentamisella tai liuskoissa käytettävän entsyymin vaihdolla.