Nuorten kokemuksia erityisestä huolenpidosta lastensuojelussa
Määttä, Jani; Provialer, Ella (2012)
Lataukset:
Määttä, Jani
Provialer, Ella
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025759
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin nuorten kokemuksia erityisestä huolenpidosta lastensuojelussa. Erityiseksi huolenpidoksi kutsutaan tehostettua hoitojaksoa, jonka tarkoituksena on pysäyttää voimakkaasti oireileva nuori ja saada nuoren kasvua ja kehitystä vaarantava käyttäytyminen loppumaan. Opinnäytetyössä selvitettiin mitkä osa-alueet erityisessä huolenpidossa ovat sen asiakkaiden eli nuorten mielestä vaikuttaneet heidän elämäänsä ja miten. Aihetta tarkasteltiin elämänhallinnan viitekehyksen näkökulmasta.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä nuorta, jotka olivat käyneet erityisen huolenpidon hoitojaksolla osasto Etapissa. Nuorten kokemusten kartoittamisessa käytettiin teemahaastattelumenetelmää, jolla pyrittiin lisäämään nuorten osallisuuden kokemusta. Haastattelun teemat muotoutuivat Etapin lähtöhaastattelun ja elämänhallinnan teorian yhdistelmästä. Teemoina olivat Etapin merkitys, Etapin arki, toiminnallisuus ja yhteisöllisyys, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, nykyhetki ja tulevaisuus ja kehittämisideat. Haastatteluista kootun aineiston analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua.
Etapin hoitojakso oli vaikuttanut kaikkien haastateltavien elämään enimmäkseen positiivisesti. Osalle haastateltavista vaikutus oli ollut hyvinkin merkittävä. Nuorten mielestä merkittävintä hoitojaksolla oli se, että siellä oli paljon aikaa miettiä omaa elämää, joka johti nuorten mielestä rauhoittumiseen myös jakson jälkeen. Muita muutoksia olivat kehittyminen omien tunteiden kontrolloimisessa, kyky tavoitteiden luomiseen, sosiaalisten taitojen kehittyminen, muuttunut motivaatio kotitöiden suorittamiseen ja itsestä huolehtimaan oppiminen.
Tulosten perusteella erityisellä huolenpidolla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten elämänhallintaan huomattavasti. Merkittäviä ajatusprosesseja käynnistyy nuorissa sen vuoksi, että heillä on aikaa pysähtyä miettimään. Tämä liittyy olennaisesti hoidossa nuoriin kohdistuvan liikkumisvapauden rajoittamiseen, joka mahdollistaa pysähtymisen. Jatkotutkimuksissa erityistä huolenpitoa voisi tutkia syventymällä kokemuksien kautta johonkin tiettyyn elämänhallinnan osa-alueeseen, esimerkiksi itsetuntoon. Kokemuksien avulla voidaan ymmärtää asiakkaan ajatusmaailmaa ja kehittää työtä yhä asiakaslähtöisemmäksi.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä nuorta, jotka olivat käyneet erityisen huolenpidon hoitojaksolla osasto Etapissa. Nuorten kokemusten kartoittamisessa käytettiin teemahaastattelumenetelmää, jolla pyrittiin lisäämään nuorten osallisuuden kokemusta. Haastattelun teemat muotoutuivat Etapin lähtöhaastattelun ja elämänhallinnan teorian yhdistelmästä. Teemoina olivat Etapin merkitys, Etapin arki, toiminnallisuus ja yhteisöllisyys, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, nykyhetki ja tulevaisuus ja kehittämisideat. Haastatteluista kootun aineiston analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua.
Etapin hoitojakso oli vaikuttanut kaikkien haastateltavien elämään enimmäkseen positiivisesti. Osalle haastateltavista vaikutus oli ollut hyvinkin merkittävä. Nuorten mielestä merkittävintä hoitojaksolla oli se, että siellä oli paljon aikaa miettiä omaa elämää, joka johti nuorten mielestä rauhoittumiseen myös jakson jälkeen. Muita muutoksia olivat kehittyminen omien tunteiden kontrolloimisessa, kyky tavoitteiden luomiseen, sosiaalisten taitojen kehittyminen, muuttunut motivaatio kotitöiden suorittamiseen ja itsestä huolehtimaan oppiminen.
Tulosten perusteella erityisellä huolenpidolla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten elämänhallintaan huomattavasti. Merkittäviä ajatusprosesseja käynnistyy nuorissa sen vuoksi, että heillä on aikaa pysähtyä miettimään. Tämä liittyy olennaisesti hoidossa nuoriin kohdistuvan liikkumisvapauden rajoittamiseen, joka mahdollistaa pysähtymisen. Jatkotutkimuksissa erityistä huolenpitoa voisi tutkia syventymällä kokemuksien kautta johonkin tiettyyn elämänhallinnan osa-alueeseen, esimerkiksi itsetuntoon. Kokemuksien avulla voidaan ymmärtää asiakkaan ajatusmaailmaa ja kehittää työtä yhä asiakaslähtöisemmäksi.