Runoklubin kehittäminen käyttäjälähtöisesti
Hertell, Harri (2012)
Hertell, Harri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025886
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on runoklubikonseptin kehittämishankkeen raportti. Kehittämishankkeen kohteena on ollut yli kahden vuoden ajan pääkaupunkiseudulla vaikuttanut Poetry Jam -lavarunousklubi, jota järjestää Helsinki Poetry Connection -kollektiivi yhteistyössä kirjallisuusyhdistys Nuoren Voiman Liiton kanssa.
Kehittämishanke on toteutettu avoimesta lähtökohdasta, jossa kehittämistarpeita ei oltu ennalta tiukasti määritelty koskemaan tiettyä spesifiä osa-aluetta. Kehittämistarpeita on lähdetty etsimään käyttäjälähtöisesti spiraalimaista kehittämismallia hyväksi käyttäen. Kehittämishankkeen eri sykleissä on kerätty aineistoa käyttäjiltä ja tapahtuman toteuttamiseen osallistuvilta toimijoilta.
Aineistonkeräysmenetelminä ovat toimineet yleisökysely sekä sovelletut aivoriihipalaverit. Aineistoa on analysoitu mm. SWOT-analyysin keinoin sekä omaa hiljaista tietoa hyödyntäen. Työssä käytettävät tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät ovat pitkälti sovellettavissa kaikkien pienten ja keskisuurten kulttuuritapahtumien kehittämiseen. Avoimesta lähtökohdasta toteutetuille kehittämishankkeille kuitenkin ominaista on, että kehittämistoiminta täsmentyy ja löytää muotonsa vasta prosessin edetessä. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut tutkia suositun runoklubin vahvuuksia ja heikkouksia sekä etsiä keinoja kuinka voimistaa menestystekijöitä ja päästä eroon ongelmakohdista. Opinnäytetyö on myös pyrkinyt selvittämään runoklubin kävijästatistiikkaa. Ennen kehittämishanketta Poetry Jam -klubille ei oltu tehty yleisökyselyä. Opinnäytetyöhön aineistoa on kerätty 69:ltä yleisökyselyyn osallistuneelta klubin asiakkaalta sekä Helsinki Poetry Connectionin ja Nuoren Voiman Liiton asiantuntijaryhmiltä.
Työn keskeisimmäksi tulokseksi nousi tarve kehittää nykyisen klubitilan äänentoistoa, jotta ohjelma kuuluisi yhtä hyvin joka puolella klubilla. Toinen merkittävä tutkimustulos oli se, että kaikki tekijät viittaavat aiemmin pääsymaksuttomana toimineella klubilla olevan hyvät mahdollisuudet toimia jatkossa maksullisena. Avoin käyttäjälähtöinen kehittäminen osoittautui myös varsin toimivaksi kehittämismenetelmäksi, mikäli sitä toteutetaan pitkäjänteisesti ja kaikkien käyttäjätahojen vastauksia tasapuolisesti analysoiden.
Kehittämishanke on toteutettu avoimesta lähtökohdasta, jossa kehittämistarpeita ei oltu ennalta tiukasti määritelty koskemaan tiettyä spesifiä osa-aluetta. Kehittämistarpeita on lähdetty etsimään käyttäjälähtöisesti spiraalimaista kehittämismallia hyväksi käyttäen. Kehittämishankkeen eri sykleissä on kerätty aineistoa käyttäjiltä ja tapahtuman toteuttamiseen osallistuvilta toimijoilta.
Aineistonkeräysmenetelminä ovat toimineet yleisökysely sekä sovelletut aivoriihipalaverit. Aineistoa on analysoitu mm. SWOT-analyysin keinoin sekä omaa hiljaista tietoa hyödyntäen. Työssä käytettävät tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät ovat pitkälti sovellettavissa kaikkien pienten ja keskisuurten kulttuuritapahtumien kehittämiseen. Avoimesta lähtökohdasta toteutetuille kehittämishankkeille kuitenkin ominaista on, että kehittämistoiminta täsmentyy ja löytää muotonsa vasta prosessin edetessä. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut tutkia suositun runoklubin vahvuuksia ja heikkouksia sekä etsiä keinoja kuinka voimistaa menestystekijöitä ja päästä eroon ongelmakohdista. Opinnäytetyö on myös pyrkinyt selvittämään runoklubin kävijästatistiikkaa. Ennen kehittämishanketta Poetry Jam -klubille ei oltu tehty yleisökyselyä. Opinnäytetyöhön aineistoa on kerätty 69:ltä yleisökyselyyn osallistuneelta klubin asiakkaalta sekä Helsinki Poetry Connectionin ja Nuoren Voiman Liiton asiantuntijaryhmiltä.
Työn keskeisimmäksi tulokseksi nousi tarve kehittää nykyisen klubitilan äänentoistoa, jotta ohjelma kuuluisi yhtä hyvin joka puolella klubilla. Toinen merkittävä tutkimustulos oli se, että kaikki tekijät viittaavat aiemmin pääsymaksuttomana toimineella klubilla olevan hyvät mahdollisuudet toimia jatkossa maksullisena. Avoin käyttäjälähtöinen kehittäminen osoittautui myös varsin toimivaksi kehittämismenetelmäksi, mikäli sitä toteutetaan pitkäjänteisesti ja kaikkien käyttäjätahojen vastauksia tasapuolisesti analysoiden.