POHJOISSAVOLAISTEN ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN NÄKEMYKSIÄ HYVÄSTÄ HOIDOSTA JA HYVÄSTÄ HEITÄ HOITAVASTA HENKILÖKUNNASTA
Ruotsalainen, Elina; Saastamoinen, Emma (2012)
Ruotsalainen, Elina
Saastamoinen, Emma
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046280
Tiivistelmä
Lasten myönteiset kokemukset hoidosta ja henkilökunnasta lisäävät lasten luottamusta ja vähentävät
pelkoja sairaalaa kohtaan niin, että esimerkiksi sairaalaan uudelleen tulo on helpompaa. Lasten
hyvä hoito tarkoittaa henkilökunnan ammattitaitoa lapsen sairauden hoidossa, asiakaslähtöisyyttä,
omahoitajuutta, perhekeskeisyyttä, turvallisuuden tunteen luomista ja hoitavan henkilökunnan
ominaisuuksia, hyviä vuorovaikutustaitoja, empaattisuutta, myötäelämisen taitoa, iloisuutta
ja avointa mieltä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata pohjoissavolaisten alakouluikäisten lasten näkemyksiä hyvästä
hoidosta ja hyvästä heitä hoitavasta henkilökunnasta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota
voidaan hyödyntää lasten- ja nuortenhoitotyön kehittämisessä ja hoitotyön etiikan opetuksessa.
Myös Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) hoitoeettinen neuvottelukunta voi käyttää tietoa hyödykseen.
Tutkimus oli laadullinen ja aineisto koottiin haastattelujen avulla. Haastateltavina oli kuusi
(6) pohjoissavolaista alakouluikäistä lasta, jotka olivat iältään 8−12-vuotiaita. Haastattelut suoritettiin
avoimella haastattelulla lasten kodeissa. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan lapset arvostivat hyvässä hoidossa turvallisuuden tunnetta, hoitavan
henkilökunnan antamaa rehellistä tietoa, hoitotyön yksilöllisyyttä sekä tehokasta ja oikeanaikaista
kivun hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Lapset mainitsivat myös heitä hoitavien henkilöiden piirteitä, kuten
iloisuuden ja kiltteyden.
Jatkotutkimusaiheina voitaisiin selvittää esimerkiksi sairaalahoidossa olevien lasten kokemuksia ja
näkemyksiä hyvästä hoidosta ja heitä hoitavasta henkilökunnasta tai leikki-ikäisten lasten kokemuksia
ja näkemyksiä hyvästä hoidosta ja heitä hoitavasta henkilökunnasta.
pelkoja sairaalaa kohtaan niin, että esimerkiksi sairaalaan uudelleen tulo on helpompaa. Lasten
hyvä hoito tarkoittaa henkilökunnan ammattitaitoa lapsen sairauden hoidossa, asiakaslähtöisyyttä,
omahoitajuutta, perhekeskeisyyttä, turvallisuuden tunteen luomista ja hoitavan henkilökunnan
ominaisuuksia, hyviä vuorovaikutustaitoja, empaattisuutta, myötäelämisen taitoa, iloisuutta
ja avointa mieltä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata pohjoissavolaisten alakouluikäisten lasten näkemyksiä hyvästä
hoidosta ja hyvästä heitä hoitavasta henkilökunnasta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota
voidaan hyödyntää lasten- ja nuortenhoitotyön kehittämisessä ja hoitotyön etiikan opetuksessa.
Myös Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) hoitoeettinen neuvottelukunta voi käyttää tietoa hyödykseen.
Tutkimus oli laadullinen ja aineisto koottiin haastattelujen avulla. Haastateltavina oli kuusi
(6) pohjoissavolaista alakouluikäistä lasta, jotka olivat iältään 8−12-vuotiaita. Haastattelut suoritettiin
avoimella haastattelulla lasten kodeissa. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan lapset arvostivat hyvässä hoidossa turvallisuuden tunnetta, hoitavan
henkilökunnan antamaa rehellistä tietoa, hoitotyön yksilöllisyyttä sekä tehokasta ja oikeanaikaista
kivun hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Lapset mainitsivat myös heitä hoitavien henkilöiden piirteitä, kuten
iloisuuden ja kiltteyden.
Jatkotutkimusaiheina voitaisiin selvittää esimerkiksi sairaalahoidossa olevien lasten kokemuksia ja
näkemyksiä hyvästä hoidosta ja heitä hoitavasta henkilökunnasta tai leikki-ikäisten lasten kokemuksia
ja näkemyksiä hyvästä hoidosta ja heitä hoitavasta henkilökunnasta.