Savukosken varasyöttöyhteyden selvitys
Vihriälä, Henri (2012)
Vihriälä, Henri
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036000
Tiivistelmä
Työn tavoite oli selvittää varasyöttöyhteys, jolla voidaan korvata Savukoskea syöttävä 45 kV verkosto 100-prosenttisesti sen vioittuessa, yhdessä muiden korvausmenetelmien kanssa. Muita korvausmenetelmiä olivat Pelkosenniemeltä ja Sallasta saatava korvaava teho, varavoimageneraattori sekä jännitteenkorotusmuuntaja. Nykyisellä jo olemassa olevalla 20 kV:n verkostolla ei pystytä korvaamaan 45 kV:n syöttävää verkostoa täysin, kun siihen tulee syystä tai toisesta keskeytykseen johtava vika.
Työtä rajattiin siten, että suuret 110 ja 220 kV:n vaihtoehdot jätettiin pois liian suurten investointikustannusten vuoksi. Savukosken kuormituksen kasvuennuste oli 0 %. Mahdollisen Soklin kaivoshankkeen vaikutus verkkoon jätettiin huomioimatta tässä työssä, koska mikäli kaivos tulee, sen avulla saadaan 20 kV:n varayhteys Savukosken yläosille.
Työ aloitettiin määrittämällä nykyisen verkon huipputehot ja kuormitusasteet sekä korvattavuus nykyverkolla. Korvattavuus määritettiin huipputehojen mukaan. Tällä tavoin saatiin selvitettyä, mitä uudelta varasyöttöyhteydeltä vaaditaan. Seuraavaksi määritettiin mahdolliset varasyöttöyhteyden muodot, jotka olisivat toteutettavissa. Korvattavuuden lisäksi uusista varasyöttöyhteyksistä määritettiin mitoitukseen liittyvien määräysten- ja suositustenmukaisuus. Varasyöttöyhteyden tuli olla investointikustannuksiltaan kohtuullinen ja työssä tuli ottaa huomioon, että Pelkosenniemen ja Savukosken välinen 20 kV:n johto-osuus tullaan saneeraamaan lähitulevaisuudessa. Vaikutus näkyi investointikustannuksien määräytymisessä. Varasyöttöyhteyksistä laskettiin myös niiden tuoma muutos verkon keskeytyskustannuksiin.
Opinnäytetyössä saavutettiin sille asetetut tavoitteet ja ominaisuuksiltaan sekä kustannuksiltaan paras mahdollinen varasyöttöyhteys saatiin selvitettyä. Koillis-Lapin Sähkön henkilöstöä varten Integra -verkkotietojärjestelmän simuloinnit tallennettiin muistiin. Lisäksi tästä raportista löytyvät tarvittavat korvattavuuteen, mitoitukseen ja kustannuksiin liittyvien laskentojen tulokset, joita voidaan käyttää apuna tarkempia suunnitelmia tehdessä.
Työtä rajattiin siten, että suuret 110 ja 220 kV:n vaihtoehdot jätettiin pois liian suurten investointikustannusten vuoksi. Savukosken kuormituksen kasvuennuste oli 0 %. Mahdollisen Soklin kaivoshankkeen vaikutus verkkoon jätettiin huomioimatta tässä työssä, koska mikäli kaivos tulee, sen avulla saadaan 20 kV:n varayhteys Savukosken yläosille.
Työ aloitettiin määrittämällä nykyisen verkon huipputehot ja kuormitusasteet sekä korvattavuus nykyverkolla. Korvattavuus määritettiin huipputehojen mukaan. Tällä tavoin saatiin selvitettyä, mitä uudelta varasyöttöyhteydeltä vaaditaan. Seuraavaksi määritettiin mahdolliset varasyöttöyhteyden muodot, jotka olisivat toteutettavissa. Korvattavuuden lisäksi uusista varasyöttöyhteyksistä määritettiin mitoitukseen liittyvien määräysten- ja suositustenmukaisuus. Varasyöttöyhteyden tuli olla investointikustannuksiltaan kohtuullinen ja työssä tuli ottaa huomioon, että Pelkosenniemen ja Savukosken välinen 20 kV:n johto-osuus tullaan saneeraamaan lähitulevaisuudessa. Vaikutus näkyi investointikustannuksien määräytymisessä. Varasyöttöyhteyksistä laskettiin myös niiden tuoma muutos verkon keskeytyskustannuksiin.
Opinnäytetyössä saavutettiin sille asetetut tavoitteet ja ominaisuuksiltaan sekä kustannuksiltaan paras mahdollinen varasyöttöyhteys saatiin selvitettyä. Koillis-Lapin Sähkön henkilöstöä varten Integra -verkkotietojärjestelmän simuloinnit tallennettiin muistiin. Lisäksi tästä raportista löytyvät tarvittavat korvattavuuteen, mitoitukseen ja kustannuksiin liittyvien laskentojen tulokset, joita voidaan käyttää apuna tarkempia suunnitelmia tehdessä.