Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen lähiverkkolaitteiden uusiminen
Luusua, Ari (2012)
Luusua, Ari
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087016
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukselle (PVJJK). Tutkimuksen ajanjaksona käytettiin johdettavan projektin laiteasennusten toteutusvaihetta, joka rajoittui ajanjaksoon 10/2011 - 04/2012. Tässä työssä tarkasteltiin Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen lähiverkkolaitteiden asennus- ja käyttöönottoprojektin onnistumista. Projektia ja sen onnistumista arvioitiin henkilöstön käytön, aikataulussa pysymisen ja teknisen onnistuminen kannalta sekä esitettiin projektin tuloksena parannusehdotuksia tulevien projektien läpivientiin. Tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu projektihallinnan onnistumista projektijohtamisen kannalta.
Tässä työssä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää, jossa tutkimusta suoritettiin dokumenttiaineiston ja haastattelujen avulla. Kyseessä oli siis kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluva tapaustutkimus ja tarkempana metodina oli tapauskohtainen arviointitutkimus.
Tarkastelujakson päättyessä projektin etenemisessä oli alueellisesti suuria eroja. Vaikka koko projekti oli tarkasteluhetkellä osittain myöhässä, tilannetta ei nähty suurena ongelmana. Myöhässä olevissa kohteissa osaavan suunnittelu- ja asennushenkilöstön puutetta voitiin paikata siirtämällä sinne henkilö toiselta paikkakunnalta. Teknisesti projekti onnistui hyvin, koska lähiverkon käytettävyys tehostui. Käytettävyyden tehostuminen tuli esiin muun muassa siten, että verkon suorituskyky oli tasaisempaa koko lähiverkon alueella.
Tässä työssä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää, jossa tutkimusta suoritettiin dokumenttiaineiston ja haastattelujen avulla. Kyseessä oli siis kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluva tapaustutkimus ja tarkempana metodina oli tapauskohtainen arviointitutkimus.
Tarkastelujakson päättyessä projektin etenemisessä oli alueellisesti suuria eroja. Vaikka koko projekti oli tarkasteluhetkellä osittain myöhässä, tilannetta ei nähty suurena ongelmana. Myöhässä olevissa kohteissa osaavan suunnittelu- ja asennushenkilöstön puutetta voitiin paikata siirtämällä sinne henkilö toiselta paikkakunnalta. Teknisesti projekti onnistui hyvin, koska lähiverkon käytettävyys tehostui. Käytettävyyden tehostuminen tuli esiin muun muassa siten, että verkon suorituskyky oli tasaisempaa koko lähiverkon alueella.