Maastoharjoituksesta palautuminen : Erikoisrajajääkärikomppanian varusmiesten sykemuuttujien havainnointi ennen maastoharjoitusta ja harjoituksen jälkeen
Kautto, Sampsa (2012)
Kautto, Sampsa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087021
Tiivistelmä
Varusmiespalveluksen voi Suomessa suorittaa vaihtoehtoisesti erikoisjoukoissa. Vuoden kestävä progressiivinen koulutus on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativa. Fyysisen suorituskyvyn kehittymisen kannalta on tärkeää, että rankkojen harjoitusten ja palautumisen välillä vallitsee tasapaino. Mikäli harjoitukset eivät ole tarpeeksi kuormittavia, suorituskyky ei kehity. Mikäli harjoitukset kuormittavat varusmiestä liikaa tai palautumiseen käytetty aika on liian lyhyt, on elimistö vaarassa ajautua ylikuormitustilaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena on havainnoida erikoisjoukkosotilaiden kuormittumista maastoharjoituksen aikana sekä harjoituksesta palautumista sykevaihtelumittauksen avulla. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa.
Opinnäytetyössä käytettiin sykevaihtelun tallentamiseen tarkoitettuja mittareita. Päivämittaukset suoritettiin Suunnon Memory Belt-sykevöillä ja yömittaukset Firstbeatin Bodyguard-laitteilla. Kerätty aineisto koostuu yhtäjaksoisista noin 110 tuntia kestäneistä sykevaihtelumittauksista. Data analysoitiin Firstbeatin Hyvinvointianalyysillä. Tähän tutkimukseen käytettiin 11 varusmiehen yönaikaisia sykemuuttujien arvoja. Maastoharjoitusta edeltäneen yön arvoja verrattiin kahteen maastoharjoitusta seuranneen yön arvoihin.
Ensimmäisenä harjoituksen jälkeisenä yönä sykkeessä (+4), stressivektorissa (+9), relaksaatiovektorissa (-4) sekä RMSSD-arvossa (-5,5) tapahtui selkeä muutos ryhmän keskiarvoissa. Toisena yönä harjoituksen päättymisen jälkeen syke (-6) sekä stressivektori (-11) laskivat lähtötason alapuolelle ja relaksaatiovektori (+5,5) sekä RMSSD-arvo (+11,5) nousivat lähtötason yläpuolelle. Sykkeen käyttäytyminen ennen ja jälkeen harjoituksen oli tilastollisesti merkitsevää (p=0,001). Nämä muuttujat palautuivat siis lähtötasolleen yhden lepopäivän jälkeen.
Syke, stressivektori, relaksaatiovektori sekä RMSSD-arvo ovat tämän tutkimuksen perusteella käyttökelpoisia mittareita kuormittavuuden sekä palautumisen arvioinnissa ryhmätasolla. Yksilöiden väliset erot olivat kuitenkin suuria. Subjektiiviset palautumisen ja kuormittumisen arviot käyttäytyivät melko hyvin mitattujen sykemuuttujien kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on havainnoida erikoisjoukkosotilaiden kuormittumista maastoharjoituksen aikana sekä harjoituksesta palautumista sykevaihtelumittauksen avulla. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa.
Opinnäytetyössä käytettiin sykevaihtelun tallentamiseen tarkoitettuja mittareita. Päivämittaukset suoritettiin Suunnon Memory Belt-sykevöillä ja yömittaukset Firstbeatin Bodyguard-laitteilla. Kerätty aineisto koostuu yhtäjaksoisista noin 110 tuntia kestäneistä sykevaihtelumittauksista. Data analysoitiin Firstbeatin Hyvinvointianalyysillä. Tähän tutkimukseen käytettiin 11 varusmiehen yönaikaisia sykemuuttujien arvoja. Maastoharjoitusta edeltäneen yön arvoja verrattiin kahteen maastoharjoitusta seuranneen yön arvoihin.
Ensimmäisenä harjoituksen jälkeisenä yönä sykkeessä (+4), stressivektorissa (+9), relaksaatiovektorissa (-4) sekä RMSSD-arvossa (-5,5) tapahtui selkeä muutos ryhmän keskiarvoissa. Toisena yönä harjoituksen päättymisen jälkeen syke (-6) sekä stressivektori (-11) laskivat lähtötason alapuolelle ja relaksaatiovektori (+5,5) sekä RMSSD-arvo (+11,5) nousivat lähtötason yläpuolelle. Sykkeen käyttäytyminen ennen ja jälkeen harjoituksen oli tilastollisesti merkitsevää (p=0,001). Nämä muuttujat palautuivat siis lähtötasolleen yhden lepopäivän jälkeen.
Syke, stressivektori, relaksaatiovektori sekä RMSSD-arvo ovat tämän tutkimuksen perusteella käyttökelpoisia mittareita kuormittavuuden sekä palautumisen arvioinnissa ryhmätasolla. Yksilöiden väliset erot olivat kuitenkin suuria. Subjektiiviset palautumisen ja kuormittumisen arviot käyttäytyivät melko hyvin mitattujen sykemuuttujien kanssa.