Kiusallinen kipu, haastava hoito : Vulvan vestibuliittisyndrooma ja sen fysioterapia
Manninen, Heidi; Lind, Riikka; Seppäläinen, Sara (2012)
Manninen, Heidi
Lind, Riikka
Seppäläinen, Sara
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046352
Tiivistelmä
Seksuaalinen terveys ja seksuaalisuus ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tärkeä osa elämää. Vulvan vestibuliittisyndrooma on vulvan alueen krooninen kiputila, joka kuuluu seksuaalisiin kipuoireyhtymiin ja se on yleisin yhdyntäkivun aiheuttaja naisilla ennen vaihdevuosi-ikää. Tyypillinen potilas on 20- 40-vuotias synnyttämätön ja seksuaalisesti aktiivinen nainen. Tietämys tuki- ja liikuntaelimistön osuudesta seksuaalisissa kiputiloissa on kasvanut ja fysioterapiasta on tullut yksi näiden vaivojen hoitomuodoista.
Fysioterapia on vulvan vestibuliittisyndrooman hoidon kulmakivi ja se aloitetaan hoitoprosessin alussa. Parhaimmat tulokset fysioterapialla saa, kun yhdistetään eri hoitomuodot eli biopalaute, lihasharjoitteet, elektrostimulaatio, desensitisaatio ja yliaktiivisen rakon hoito. Fysioterapeutit, jotka hoitavat lantionpohjan toimintahäiriöitä, kuten inkontinenssipotilaita, voivat hoitaa vulvan vestibuliittisyndrooma potilaita. Tutkimusten perusteella vulvan vestibuliittisyndrooman hoitoon on löydetty kaksi tehokasta hoitomuotoa, jotka ovat EMG:n avulla tehty lantionpohjan lihasten biopalauteharjoittelu sekä vestibulektomia-leikkaus.
Vulvan vestibuliittisyndrooman aiheuttaja on tuntematon, mutta siitä on esitetty useita teorioita. Vulvan vestibuliittisyndrooman diagnostiset kriteerit ovat dyspareunia, vestibulum- rauhasten punoitus ja kipuvaste ulkoisissa sukupuolielimissä, erityisesti emättimen eteisen aluetta kevyesti vanutikulla kosketettaessa eli vanutikkutesti on positiivinen.
Työmme tavoitteena on tuoda VVS ja sen fysioterapia tunnetummaksi hoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Tietoa oireyhtymästä ja sen hoitomahdollisuuksista pyritään lisäämään, jotta oireyhtymä voitaisiin diagnosoida ja hoitaa nopeammin. Opinnäytetyömme rakentui seuraavien tutkimuskysymyksien pohjalta: Mikä on vulvan vestibuliittisyndrooma? Millä fysioterapeuttisilla menetelmillä vulvan vestibuliittisyndroomaa voidaan hoitaa? Opinnäytetyömme tuotos on kirjallisuuskatsaus, jonka tukena käytimme asiantuntija-haastatteluita. Haastattelimme fysioterapeutti Vuokko Jernforsia sekä synnytys- ja naistentautiopin professori Jorma Paavosta ja gynekologi Päivi Tommolaa.
Fysioterapia on vulvan vestibuliittisyndrooman hoidon kulmakivi ja se aloitetaan hoitoprosessin alussa. Parhaimmat tulokset fysioterapialla saa, kun yhdistetään eri hoitomuodot eli biopalaute, lihasharjoitteet, elektrostimulaatio, desensitisaatio ja yliaktiivisen rakon hoito. Fysioterapeutit, jotka hoitavat lantionpohjan toimintahäiriöitä, kuten inkontinenssipotilaita, voivat hoitaa vulvan vestibuliittisyndrooma potilaita. Tutkimusten perusteella vulvan vestibuliittisyndrooman hoitoon on löydetty kaksi tehokasta hoitomuotoa, jotka ovat EMG:n avulla tehty lantionpohjan lihasten biopalauteharjoittelu sekä vestibulektomia-leikkaus.
Vulvan vestibuliittisyndrooman aiheuttaja on tuntematon, mutta siitä on esitetty useita teorioita. Vulvan vestibuliittisyndrooman diagnostiset kriteerit ovat dyspareunia, vestibulum- rauhasten punoitus ja kipuvaste ulkoisissa sukupuolielimissä, erityisesti emättimen eteisen aluetta kevyesti vanutikulla kosketettaessa eli vanutikkutesti on positiivinen.
Työmme tavoitteena on tuoda VVS ja sen fysioterapia tunnetummaksi hoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Tietoa oireyhtymästä ja sen hoitomahdollisuuksista pyritään lisäämään, jotta oireyhtymä voitaisiin diagnosoida ja hoitaa nopeammin. Opinnäytetyömme rakentui seuraavien tutkimuskysymyksien pohjalta: Mikä on vulvan vestibuliittisyndrooma? Millä fysioterapeuttisilla menetelmillä vulvan vestibuliittisyndroomaa voidaan hoitaa? Opinnäytetyömme tuotos on kirjallisuuskatsaus, jonka tukena käytimme asiantuntija-haastatteluita. Haastattelimme fysioterapeutti Vuokko Jernforsia sekä synnytys- ja naistentautiopin professori Jorma Paavosta ja gynekologi Päivi Tommolaa.