Raakamaan lunastamisen ja maankäyttösopimuksen vertailu Keravan kaupungin kannalta
Hannikainen, Marja-Liisa (2012)
Hannikainen, Marja-Liisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046320
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä oli tavoitteena löytää vastaus siihen, onko Kaskelan alueella maankäyttösopimusten tekeminen ensimmäisen asemakaavan yhteydessä maanomistajien kanssa taloudellisesti edullisempaa Keravan kaupungin kannalta kuin raakamaan lunastaminen. Kannattavuutta lähestyttiin tarkastelemalla, kattavatko maanluovutuksesta saatavat tulot maanhankinnasta ja tienrakentamisesta aiheutuvat menot. Työ tehtiin kirjallisuuteen, Keravan toimintatapoihin ja kartta-aineistoon perustuen ja työ rajattiin koskemaan ainoastaan Keravan kaupunkia ja Kaskelan aluetta.
Työn aikana havaittiin, että Keravan kaupungin tarjoama maankäyttösopimus ei ole niin sanottu perinteinen maankäyttösopimus, jota kunnat yleensä tarjoavat maanomistajille. Tuloksista ilmeni, että kaupunki saisi sopimalla noin kahdeksankymmentä prosenttia Kaskelan alueen tulevista asuinrakennustonteista ja noin seitsemänkymmentäviisi prosenttia tulevasta rakennusoikeudesta.
Tuloksista ilmeni, että jos Keravan kaupunki saa tehtyä kaikkien maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen, kaupunki saa tontinmyyntituloilla katettua tienrakentamis-kustannukset ja rahaa jäisi vielä ylikin. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaupunki saa tehtyä kaikkien maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Työn edetessä ilmeni myös, että kaupungin tarjoamat maankäyttösopimukset eivät kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti.
Työstä selvisi, että vaikka kaupunki saisi omansa pois sopimuspolitiikalla, kaupungin kannalta taloudellisesti edullisempaa on kuitenkin hankkia maat joko vapaaehtoisin kaupoin tai kauppaneuvotteluiden kariuduttua hakea raakamaan lunastusta, koska vapaaehtoinen kauppa ja lunastus kohtelevat maanomistajia tasapuolisesti riippumatta tulevasta kaavaratkaisusta. Taloudellisella ja järkevällä maanhankintapolitiikalla voidaan säästää useita miljoonia euroja.
Työn aikana havaittiin, että Keravan kaupungin tarjoama maankäyttösopimus ei ole niin sanottu perinteinen maankäyttösopimus, jota kunnat yleensä tarjoavat maanomistajille. Tuloksista ilmeni, että kaupunki saisi sopimalla noin kahdeksankymmentä prosenttia Kaskelan alueen tulevista asuinrakennustonteista ja noin seitsemänkymmentäviisi prosenttia tulevasta rakennusoikeudesta.
Tuloksista ilmeni, että jos Keravan kaupunki saa tehtyä kaikkien maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen, kaupunki saa tontinmyyntituloilla katettua tienrakentamis-kustannukset ja rahaa jäisi vielä ylikin. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaupunki saa tehtyä kaikkien maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Työn edetessä ilmeni myös, että kaupungin tarjoamat maankäyttösopimukset eivät kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti.
Työstä selvisi, että vaikka kaupunki saisi omansa pois sopimuspolitiikalla, kaupungin kannalta taloudellisesti edullisempaa on kuitenkin hankkia maat joko vapaaehtoisin kaupoin tai kauppaneuvotteluiden kariuduttua hakea raakamaan lunastusta, koska vapaaehtoinen kauppa ja lunastus kohtelevat maanomistajia tasapuolisesti riippumatta tulevasta kaavaratkaisusta. Taloudellisella ja järkevällä maanhankintapolitiikalla voidaan säästää useita miljoonia euroja.