Vuorotyötä tekevän hoitajan työkykyä tukeva ravitsemus
Kivelä, Sanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102232601
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102232601
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen on vuorotyötä tekevän hoitajan ravitsemus ja millainen ravitsemus tukee vuorotyötä tekevän hoitajan työkykyä.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa työkykyä tukevasta ravitsemuksesta, jota voidaan soveltaa tutkimukseen osallistuneen organisaation hoitajien työkyvyn kehittämisessä ja tulevien hoitotyön ammattilasten koulutuksessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena ja tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla
sähköisellä kyselylomakkeella. Vuorotyötä tekevien hoitajien ruokatottumuksia mitattiin
säännöllisen ateriarytmin, työaikaisen ruokailun ja ravitsemussuositusten mukaisten ruokaaineiden käytön osalta. Hoitajien työkykyä mitattiin työntekijöiden oman arvion ja oirekyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin 68:lle vuorotyötä tekevälle hoitajalle.
Kyselyyn vastasi 15 hoitajaa ja vastausprosentti oli 22 %. Kyselylomakkeen avulla saatu tieto analysoitiin käyttäen kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja valittujen muuttujien osalta ristiintaulukointia.
Kyselyyn vastanneiden hoitajien ravitsemus oli lähes ravitsemussuositusten mukainen.
Suurin osa hoitajista söi kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä päivittäin. Lähes puolet
vastanneista käytti täysjyväviljavalmisteita usein tai melko usein. Kasvirasvavalmisteet
olivat käytössä suurimmalla osalla vastaajista. Vastaajista kolmannes arvioi syövänsä kalaa
1‒2 kertaa viikossa. Vastaajista puolet söi usein tai melko usein säännöllisesti 4-6 ateriaa
päivässä. Suurin osa vastanneista söi lounaan aamuvuoron aikana ja päivällisen iltavuoron
aikana. Tässä tutkimuksessa hoitajan ikä oli yhteydessä ateriarytmin säännöllisyyteen,
ruokavalintoihin ja alkoholin käyttöön. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat eivät kokeneet vuorotyön vaikuttavan terveellisiin ruokavalintoihin. Hoitajat kokivat terveydentilansa myönteisenä, vaikka enemmistöllä olikin erinäisiä fyysisiä oireita viimeisen kuukauden aikana.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa työkykyä tukevasta ravitsemuksesta, jota voidaan soveltaa tutkimukseen osallistuneen organisaation hoitajien työkyvyn kehittämisessä ja tulevien hoitotyön ammattilasten koulutuksessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena ja tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla
sähköisellä kyselylomakkeella. Vuorotyötä tekevien hoitajien ruokatottumuksia mitattiin
säännöllisen ateriarytmin, työaikaisen ruokailun ja ravitsemussuositusten mukaisten ruokaaineiden käytön osalta. Hoitajien työkykyä mitattiin työntekijöiden oman arvion ja oirekyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin 68:lle vuorotyötä tekevälle hoitajalle.
Kyselyyn vastasi 15 hoitajaa ja vastausprosentti oli 22 %. Kyselylomakkeen avulla saatu tieto analysoitiin käyttäen kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja valittujen muuttujien osalta ristiintaulukointia.
Kyselyyn vastanneiden hoitajien ravitsemus oli lähes ravitsemussuositusten mukainen.
Suurin osa hoitajista söi kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä päivittäin. Lähes puolet
vastanneista käytti täysjyväviljavalmisteita usein tai melko usein. Kasvirasvavalmisteet
olivat käytössä suurimmalla osalla vastaajista. Vastaajista kolmannes arvioi syövänsä kalaa
1‒2 kertaa viikossa. Vastaajista puolet söi usein tai melko usein säännöllisesti 4-6 ateriaa
päivässä. Suurin osa vastanneista söi lounaan aamuvuoron aikana ja päivällisen iltavuoron
aikana. Tässä tutkimuksessa hoitajan ikä oli yhteydessä ateriarytmin säännöllisyyteen,
ruokavalintoihin ja alkoholin käyttöön. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat eivät kokeneet vuorotyön vaikuttavan terveellisiin ruokavalintoihin. Hoitajat kokivat terveydentilansa myönteisenä, vaikka enemmistöllä olikin erinäisiä fyysisiä oireita viimeisen kuukauden aikana.