Käsihygienian ja suojakäsineiden käytön toteutuminen hemodialyysipotilaan hoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata miten suojakäsineiden käyttö ja käsihygienia toteutuu suojakäsinetutkimukseen osallistuvalla hoitohenkilökunnalla hemodialyysipotilaan hoidossa. Opinnäytetyö on osa vuonna 2008 käynnistynyttä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja HUS HYKS Medisiinisen tulosyksikön Nefrologian ja Infektiosairauksien klinikoiden terveys- ja hoitoalan tutkimus- ja kehittämishanketta Aseptiikan ja käsihygienian kehittäminen hemodialyysipotilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Kirurgisen sairaalan dialyysikoulutusosastolla. Havainnoinnissa käytettiin strukturoitua havainnointilomaketta, jonka on laatinut asiantuntijaryhmä. Havainnointilomake (Liite 1) sisälsi 25 väittämää liittyen suojakäsineiden käyttöön, käsihygieniaan ja aseptiikkaan. Lisäksi hemodialyysipotilaan hoitoon osallistuvat hoitajat täyttivät lomakkeen (Liite 2), jolla kartoitettiin hoitotyöntekijöiden kokemaa täydennyskoulutustarvetta. Havainnointikertoja oli 10, jonka aikana havainnoitiin 8 eri hoitajan työskentelyä. Havainnoinnit suoritettiin loka-joulukuun 2011 välisenä aikana. Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitotyöntekijöiden käsihygieniassa ja suojakäsineiden käytössä ilmeni puutteita. Havainnoijien mukaan 65 prosenttia hemodialyysipotilaan hoitotyöntekijöistä käytti käsidesinfektioainetta alle 3-5 ml ja ainoastaan 30 prosenttia hieroi käsidesinfektioainetta käsiin 30 sekunnin ajan. Vain 25 prosenttia hoitotyöntekijöistä puki suojakäsineet kuiviin käsiin. Muu aseptiikka hoidon aikana toteutui kohtalaisen hyvin. Suojakäsineiden vaihdon yhteydessä käsidesinfektioainetta käytti 75 prosenttia hoitotyöntekijöistä. 75 prosenttia hoitotyöntekijöistä avasi dialyysipakkauksen steriilisti. Aseptiikan toteutuminen hemodialyysihoidon lopetuksessa toteutui hyvin. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että käsihygieniassa, suojakäsineiden käytössä ja aseptiikassa on puutteita ja sitä tulee kehittää. Näin ollen jatkotutkimus on perusteltua ja henkilökunnan jatkokoulutus on tarpeen.

The purpose of the final project was to research the practice of hand hygiene and the usage ofpersonal protective equipment by the nursing staff during a hemodialysis patient. The final project is a part of a project of The Metropolia University and the hospitals of Helsinki and Uusimaa (HUS) departments of Medical Applied Sciences of Nephrology and Infection Control to develop hand hygiene and infection control during the nursing care of hemodialysis patients. The data was collected by observation of HUS surgical hospital’s hemodialysis department. The observation was conducted by using a structured observation form designed by panel of experts. The form (part 1) included 25 statements regarding the usage of personal protective equipment, hand hygiene, and infection control. In addition the hemodialysis department nursing staff filled out another form (part 2) in order to evaluate the need for further education about the subject. The observation was performed between October and December in 2011. The surveillance was completed in ten occasions, and included total of 8 dialysis nursing care observations. The results of the final project indicate that there is a deficiency in the nursing staff practice of hand hygiene and the usage of personal protective equipment. The observations show that65 percent of the nursing staff used alcohol based hand sanitizer less than 3-5 ml at a time, and only 30 percent of the employees rubbed hand sanitizer in their hands for over 30 second duration. In addition, only 25 percent of the nursing staff let the hands dry up before wearing protective gloves. The rest of infection control measures during a hemodialysis treatment meet the standards better. In between of changing a new pair of protective gloves 75 percent of the staff used hand sanitizer. In addition, 75 percent of the nursing personnel opened the hemodialysis equipment package correctly by using sterile technique. The observation shows that infection control was implemented well at the end of each hemodialysis treatment. The results indicate that there is a deficiency in practicing hand hygiene, lack of personal protective equipment usage and incorrect infection control measures, which all have room for improvement. Therefore continuous education of the nursing personnel is recommended, and further research of the topic is needed.