Välitön yhteistoiminta - Lähijohtaminen ja työyhteisö : kartoitus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lähiesimiesten näkemyksistä välittömästä yhteistoiminnasta esimiestyön välineenä työyksiköissä
Samanen, Tiina; Särkelä, Marianne (2021)
Samanen, Tiina
Särkelä, Marianne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102242637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102242637
Tiivistelmä
Välittömän yhteistoiminnan keskeinen merkitys on vuorovaikutuksellisuus ja tiedon jakaminen työyhteisössä lähiesimiehen ja työntekijöiden välillä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa hoitotyön lähiesimiesten näkemyksiä välittömästä yhteistoiminnasta esimiestyön ja johtamisen välineenä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli tuottaa kohdeorganisaatiolle tietoa ja antaa keinoja yhteistoiminnan kehittämiseen työyksiköissä. Tarve tutkimukselle nousi kohdeorganisaation edustuksellisten yhteistoimintaelinten keskusteluissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen kyselylomakkeella, jossa oli muutama avoin kysymys aihealueeseen liittyen. Kyselytutkimuksella kartoitettiin hoitotyön lähiesimiesten käsityksiä välittömästä yhteistoiminnasta, millaisia välittömän yhteistoiminnan muotoja lähiesimiehet käyttävät ja mitkä tekijät edistävät ja haittaavat välitöntä yhteistoimintaa. Tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen SPSS-ohjelmistoa.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että esimiesten näkökulmasta välitön yhteistoiminta on merkittävä osa esimiestyötä ja johtamista. Välittömän yhteistoiminnan merkittävimmäksi keinoksi koettiin välitön keskustelu lähiesimiehen ja työntekijän välillä. Välittömän yhteistoiminnan merkitys koettiin sitä suuremmaksi, mitä lähempänä työntekijää se tapahtuu ja sen merkityksen koettiin vähenevän toimialuetasolle mentäessä. Välitöntä yhteistoimintaa edistäviä tekijöitä olivat luottamus, avoin ilmapiiri, esimiehen läsnäolo, riittävät resurssit ja oikea-aikainen keskustelu. Välitöntä yhteistoimintaa haittaaviksi tekijöiksi nousivat työilmapiirin, johtamiskulttuurin ja tiedonkulun ongelmat sekä riittämättömät
resurssit.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että välittömän yhteistoiminnan merkityksen selkiyttäminen organisaatiossa ja viestinnän parantaminen organisaation eri tasojen välillä välittömän yhteistoiminnan keinoin on jatkossakin tarpeen. Kehittämisehdotuksena esitämme, että organisaatioon luodaan ohjeet välittömän yhteistoiminnan toteuttamiselle toimialueilla.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että esimiesten näkökulmasta välitön yhteistoiminta on merkittävä osa esimiestyötä ja johtamista. Välittömän yhteistoiminnan merkittävimmäksi keinoksi koettiin välitön keskustelu lähiesimiehen ja työntekijän välillä. Välittömän yhteistoiminnan merkitys koettiin sitä suuremmaksi, mitä lähempänä työntekijää se tapahtuu ja sen merkityksen koettiin vähenevän toimialuetasolle mentäessä. Välitöntä yhteistoimintaa edistäviä tekijöitä olivat luottamus, avoin ilmapiiri, esimiehen läsnäolo, riittävät resurssit ja oikea-aikainen keskustelu. Välitöntä yhteistoimintaa haittaaviksi tekijöiksi nousivat työilmapiirin, johtamiskulttuurin ja tiedonkulun ongelmat sekä riittämättömät
resurssit.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että välittömän yhteistoiminnan merkityksen selkiyttäminen organisaatiossa ja viestinnän parantaminen organisaation eri tasojen välillä välittömän yhteistoiminnan keinoin on jatkossakin tarpeen. Kehittämisehdotuksena esitämme, että organisaatioon luodaan ohjeet välittömän yhteistoiminnan toteuttamiselle toimialueilla.