Hoitotyön tiedonkulku ja potilasturvallisuus : suullinen ja hiljainen raportointi tiedon välityksessä kirurgisilla vuodeosastoilla
Saari, Leila (2012)
Saari, Leila
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107543
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten potilasturvallisuus toteutuu hoitotyöntekijöiden välisessä tiedonsiirrossa iltavuoron aluksi vastaanotettavassa hoitotyön raportoinnissa neljällä kirurgisella vuodeosastolla, joista kahdella on perinteinen suullinen ja kahdella hiljainen raportointikäytäntö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätyn aineiston perusteella verratta kahta erilaista raportointikäytäntöä, onko raportissa jokin selkeä strukturoitu rakenne ja toteutuuko potilasturvallisuus molemmissa raportointikäytännöissä samalla tavalla sekä perustuuko vallitseva raporttikäytäntö tutkittuun tietoon kuten ISBAR – menetelmä. Toisena tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta tiedonkulkuun liittyvistä potilasturvallisuusriskeistä ja antaa tietoa rakenteellisen raportoinnin menetelmästä sekä potilaan senhetkisen voinnin raportoinnin merkityksestä potilaan hoidossa.
Opinnäytetyökysymykset olivat:
1. Mitä tietoa potilaan voinnista ja peruselintoimintojen suureista siirtyy hoitotyön raportointitilanteessa?
2. Ilmeneekö raportointitilanteessa potilasturvallisuutta uhkaavia seikkoja?
3. Onko vuoronvaihtoon liittyvässä hoitotyön raportoinnissa strukturoitu rakenne, joka perustuu tutkittuun tietoon?
4. Onko suullisessa ja hiljaisessa raportoinnissa eroja tietosisältöjen suhteen?
Aineiston keruu tehtiin tätä opinnäytetyötä varten suunnitellulla strukturoidulla kyselylomakkeella (Liite 2) sähköisen Digium- Enterprise ohjelman avulla. Kyselyssä oli 10 taustakysymystä, 26 väittämää ja yksi avoin kysymys. Väittämät tehtiin ISBAR- rakenteellisen raportointimenetelmän avulla. Kysely suoritettiin kokonaisotantana kaikkien neljän osaston hoitohenkilöstölle ja osastonhoitajille (N = 75). Digium- Enterprise ohjelma tuotti valmiin analyysin määrälliseen aineistoon. Avoin kysymys analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Kyselyyn vastasi 68 % (n = 51), avoimeen kysymykseen saatiin vastauksia yhteensä 31 (suullinen 21 % vs. hiljainen 10 %). Tulosten perusteella voitiin todeta, että puutteita esiintyi kaikilla ISBAR- raportointimenetelmän perusteella tarkastelluilla osaalueilla ja kummassakin raportointikäytännöissä ilmeni potilasturvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Raportointimenetelmät eivät perustuneet tutkit-tuun tietoon, mutta kummassakin raportointimenetelmässä oli selkeä rakenne.
Opinnäytetyökysymykset olivat:
1. Mitä tietoa potilaan voinnista ja peruselintoimintojen suureista siirtyy hoitotyön raportointitilanteessa?
2. Ilmeneekö raportointitilanteessa potilasturvallisuutta uhkaavia seikkoja?
3. Onko vuoronvaihtoon liittyvässä hoitotyön raportoinnissa strukturoitu rakenne, joka perustuu tutkittuun tietoon?
4. Onko suullisessa ja hiljaisessa raportoinnissa eroja tietosisältöjen suhteen?
Aineiston keruu tehtiin tätä opinnäytetyötä varten suunnitellulla strukturoidulla kyselylomakkeella (Liite 2) sähköisen Digium- Enterprise ohjelman avulla. Kyselyssä oli 10 taustakysymystä, 26 väittämää ja yksi avoin kysymys. Väittämät tehtiin ISBAR- rakenteellisen raportointimenetelmän avulla. Kysely suoritettiin kokonaisotantana kaikkien neljän osaston hoitohenkilöstölle ja osastonhoitajille (N = 75). Digium- Enterprise ohjelma tuotti valmiin analyysin määrälliseen aineistoon. Avoin kysymys analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Kyselyyn vastasi 68 % (n = 51), avoimeen kysymykseen saatiin vastauksia yhteensä 31 (suullinen 21 % vs. hiljainen 10 %). Tulosten perusteella voitiin todeta, että puutteita esiintyi kaikilla ISBAR- raportointimenetelmän perusteella tarkastelluilla osaalueilla ja kummassakin raportointikäytännöissä ilmeni potilasturvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Raportointimenetelmät eivät perustuneet tutkit-tuun tietoon, mutta kummassakin raportointimenetelmässä oli selkeä rakenne.