Lantion ja lonkan natiivitutkimusnimikkeiden kirjaaminen HUS-Röntgenissä
Loukonen, Annika; Nuorimaa, Melissa (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Loukonen, Annika
Nuorimaa, Melissa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046286
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lantion ja lonkan kirjaamisen toteutumista HUS-Röntgenissä. Kirjaamisessa käytetään Suomen Kuntaliiton määrittelemiä yleisiä tutkimusnimikkeitä. HUS-Röntgenin menettelyohjeissa kerrotaan tarkemmin, millä periaatteella kirjaukset tehdään. Menettelyohjeita noudattamalla varmistetaan, että kirjaukset eivät johda moninkertaiseen laskutukseen ja että kirjausten perusteella kuvat ovat helposti löydettävissä. Ajankohtaista oli selvittää, kuinka näitä ohjeita noudatetaan, miten kirjaukset eroavat ohjeistuksesta, minkälaisia eroja kirjauksissa on yksiköiden välillä ja miten käytäntöjä tulisi kehittää.
Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja tutkittavia röntgenyksiköitä 27. Yhteistyössä HUS-Röntgenin kanssa vertasimme viideltä eri arkipäivältä arkistoituja lantion ja lonkan tutkimuksia (n=541) kirjattuun tekstiin sekä arvioimme kirjausta annettujen menettelyohjeiden kautta. Aineisto analysoitiin lopuksi SPSS-tilastointiohjelmalla.
Tulokset osoittivat käytännöissä olevan eroavaisuuksia. Kokonaisvirheprosentti lantion ja lonkan kirjaamisessa oli 15,2. Yksiköiden välillä ei ollut suuria eroja. Merkittävin ongelmakohta, lantion kirjaaminen, oli yleinen kaikille röntgenyksiköille. Yleisimmässä tapauksessa (n=59) lonkan sivukuva ja lantion etukuva olisi pitänyt kirjata lantion tutkimukseksi. Vuositasolla vaikutus laskutukseen voi jo näkyä.
Työ tuo uutta tietoa kirjaamiskäytäntöjen toteutumisesta. Opinnäytetyö tuo uuden näkökulman röntgenhoitajan työhön lähetettä lukiessa ja kirjausta tehdessä. Tutkimus voidaan toistaa muutaman vuoden kuluttua tai selvittää kirjauskäytäntöjen toteutumista muissa röntgenmodaliteeteissa. Laadullisena jatkotutkimuksena voi keskittyä siihen, miten eri yksiköissä otetaan vastaan ja käsitellään uudet menettelyohjeet.
Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja tutkittavia röntgenyksiköitä 27. Yhteistyössä HUS-Röntgenin kanssa vertasimme viideltä eri arkipäivältä arkistoituja lantion ja lonkan tutkimuksia (n=541) kirjattuun tekstiin sekä arvioimme kirjausta annettujen menettelyohjeiden kautta. Aineisto analysoitiin lopuksi SPSS-tilastointiohjelmalla.
Tulokset osoittivat käytännöissä olevan eroavaisuuksia. Kokonaisvirheprosentti lantion ja lonkan kirjaamisessa oli 15,2. Yksiköiden välillä ei ollut suuria eroja. Merkittävin ongelmakohta, lantion kirjaaminen, oli yleinen kaikille röntgenyksiköille. Yleisimmässä tapauksessa (n=59) lonkan sivukuva ja lantion etukuva olisi pitänyt kirjata lantion tutkimukseksi. Vuositasolla vaikutus laskutukseen voi jo näkyä.
Työ tuo uutta tietoa kirjaamiskäytäntöjen toteutumisesta. Opinnäytetyö tuo uuden näkökulman röntgenhoitajan työhön lähetettä lukiessa ja kirjausta tehdessä. Tutkimus voidaan toistaa muutaman vuoden kuluttua tai selvittää kirjauskäytäntöjen toteutumista muissa röntgenmodaliteeteissa. Laadullisena jatkotutkimuksena voi keskittyä siihen, miten eri yksiköissä otetaan vastaan ja käsitellään uudet menettelyohjeet.