Päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan kokemus työhyvinvoinnin edistämisestä

Abstract

Työhyvinvoinnilla on suuri vaikutus työpaikkojen toimintaan, sillä esimerkiksi työpoissaolot vaikuttavat kansantalouteen. Siksi on tärkeää, että työ on sellaista, että mahdollisimman moni jaksaa, haluaa ja kykenee tekemään palkkatyötä mahdollisimman pitkään. Sairaanhoitajien työolobarometrin mukaan Suomessa päivystyksissä työskentelevä hoitohenkilökunta on tyytymättömiä työhönsä. Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tarkoitus on kuvata, mitkä asiat päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunta kokee yleisesti työhyvinvointia edistävinä ja heikentävinä tekijöinä, kuinka hoitohenkilökunta edistää omaa työhyvinvointiaan sekä mitkä tekijät hoitohenkilökunta kokee heikentävän heidän omaa työhyvinvointiaan. Opinnäytetyö liittyy hankkeeseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin tukemiseen.

Aineisto kerättiin käyttämällä teemahaastattelua ja tässä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä haastateltiin 10 (n=10) päivystyspoliklinikalla työskentelevää hoitohenkilöä. Haastateltavilta kysyttiin, mitä tekijöitä he kokevat työhyvinvointia yleisesti edistäviksi ja heikentäviksi, kuinka he edistävät omaa työhyvinvointiaan ja mitkä tekijät he kokevat heikentävän heidän omaa työhyvinvointiaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin periaatetta käyttäen.

Työhyvinvointia yleisesti edistäviksi tekijöiksi koettiin hyvä työympäristö sekä hyvä terveys. Omaa työhyvinvointia kuvattiin edistettävän huolehtimalla omasta terveydestään sekä vaikuttamalla omaan työyhteisöönsä. Työhyvinvointia yleisesti heikentäviksi tekijöiksi kuvattiin kuormittava työympäristö sekä kuormittavat elämäntavat. Nämä samat tekijät kuvattiin olevan myös hoitohenkilökunnan omaa työhyvinvointia heikentävät tekijät.

Tulosten perusteella on pääteltävissä, että hoitohenkilökunnan kokemus työhyvinvoinnin edistämisestä jakaantuu kahteen kategoriaan: työympäristöön sekä omiin elämäntapoihin. Jotta hoitohenkilökunta voi edistää omaa työhyvinvointiaan ja huolehtia terveellisistä elämäntavoista, tarvitsevat he vapaa-aikaa. Jotta hoitohenkilökunnalla on tarpeeksi vapaa-aikaa, pitää työvuorosuunnitteluun panostaa. Työympäristöön liittyviin tekijöihin voivat vaikuttaa jokainen työntekijä ja työyhteisö itse ja myös esihenkilöillä on suuri vastuu. Jokaisen työyhteisön tulisi panostaa hyvään työilmapiirin, riittävään perehdytykseen ja yhteistyöhön ja laatia yhteiset selkeät toimintatavat työntekoon. Tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää työtyytyväisyyden, jaksamisen ja työhön sitoutumisen ylläpitämiseen hoitoalalla.

Well-being at work has a big impact on the activity of workplaces because for example work absences affect the national economy. Therefore, it is important that as many people as possible are able and willing to do paid work for as long as possible. According to Sairaanhoitajien työolobarometri nursing staff working in emergency rooms in Finland are unhappy with their work. The purpose of this thesis is to describe which factors the nursing staff at the emergency room generally find as contributing to and which ones hindering the well-being at work, how nursing staff at the emergency room contribute to their own well-being at work and what factors the nursing staff at the emergency room experience impairing their own well-being at work. The thesis relates to a project aimed at generating information to support the well-being of nursing staff. Data for this thesis was collected using a semistructured interview in which 10 (n=10) nursing personnel working in the emergency room were interviewed. The interviewees were asked what factors they experience as generally contributing to well-being at work and how they contribute to their well-being at work, and what factors they feel are impairing their own well-being at work. The data was analyzed by using inductive content analysis method. A good working environment and good health were perceived as factors that promote well-being at work in general. Personal well-being at work was promoted by a healthy lifestyle as well as the possibility to influence one’s work community. A heavy working environment, as well as straining lifestyles, were described as factors that impair the well-being at work. These same factors were also described as impairing nursing staff's own well-being at work. The results showed that the experience of nursing staff in contributing to well-being at work is divided into two categories: work environment and their own lifestyles. In order that nursing staff can contribute to their own well-being at work and can maintain healthy lifestyles, they need free time. In order that nursing staff to have enough free time, shift planning need to be invested in. Factors related to the working environment can be influenced by each worker and the working community themselves, and the superiors have a great responsibility as well. Each working community should invest in a good working atmosphere, adequate orientation and teamwork and establish common clear modes of action for work. The information from the results can be used to maintain job satisfaction, coping and commitment to work in the nursing care.