Piirtokomponentti web-käyttöliittymään

Abstract

Tämän insinöörityön aiheena oli suunnitella piirtokomponentin toteutusta asiakkaan verkkosovellukseen. Sovellus koostui käyttöliittymästä ja tästä komponentista. Käyttäjän tuli voida suunnitella käyttöliittymän avulla kolmiulotteisia tuotteita ja piirtokomponentti näytti tuotteesta kuvan.

Projekti aloitettiin tutkimalla käytettävissä olevien tekniikoiden soveltavuutta projektin tarpeeseen. Valintaan vaikutti käytettävän tekniikan yhteensopivuus käyttöliittymän kanssa, kehittäjien aiempi kokemus tekniikasta sekä käytännöllisyys piirtotehtäviin.

Ensin suunniteltiin kynällä ja paperilla, miltä lopullinen kuva tulisi näyttämään. Kolmiulotteisen kuvan ajatuksesta luovuttiin sen vaikean toteutuksen vuoksi ja tilalle vaihdettiin kolme kaksiulotteista näkymää eri kuvakulmista. Jokainen näkymä sijoitettiin omalle alueelleen kuvassa ja näiden piirtoalueiden sisältöä alettiin tarkentaa.

Lopullinen piirtokomponentti toimi käyttöliittymän kanssa, mutta siinä oli puutteensa. Tuotantokäyttöön tarkoitettuna sovelluksena sitä pitäisi kehittää vielä paljon; tällä hetkellä toimintoja on liian vähän. Ohjelmakoodi kannattaa kirjoittaa uudestaan, mutta tästä ensimmäisestä versiosta voidaan oppia paljon.

The aim of this thesis was to design and produce a drawing component for a customer’s web application. The application consisted of the interface and this component. A user was supposed to be able to design three dimensional products by this interface and the drawing component showed an image of the product.

The project was started by research on available technologies suitable for the needs of this project. The choice was affected by the compatibility between the chosen technology and the interface, developers’ previous experience of the technology and practicality for drawing tasks.

First, the outcome of the final image was designed with a pen and paper. The idea of a threedimentional image was abandoned for its difficult implementation and was replaced by three twodimentional views from different angles. Each view was assigned to its own area in the image and the content of these drawing areas were defined more closely.

The final drawing component worked with the interface, but it had its flaws. As an application meant for production it should be developed further, at the moment it lacks some features. The code should be rewritten, but much can be learnt from this first version.