Puhtaudenhallinnan kehitys sairaalarakentamisessa

Abstract

Toimivan puhtaudenhallinnan merkitys on kasvanut edellisten vuosien aikana pyrittäessä jatkuvasti parempaan sisäilmaan niin rakentamisen aikana kuin sen jälkeenkin. Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ja kehittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekniikan palvelujen käytössä olevaa puhtaudenhallintamenetelmää. Tavoitteena oli selkeyttää ja kehittää olemassa olevia asiakirjoja ja luoda dokumentti, jota voidaan soveltaa sekä omajohtoisissa että ulkopuolisten suorittamissa rakennusprojekteissa. Työ oli ajankohtainen, sillä työn aloitushetkellä sairaalan alueella oli menossa kaksi suurta peruskorjauskohdetta ja aiemmissa ulkopuolisten urakoitsijoiden suorittamissa rakennusprojekteissa oli huomattu urakoitsijoiden valmiuden sairaalan puhtaudenhallintaan olevan puutteellista. Työn aluksi perehdyttiin opinnäytetyön aloituksen aikaan meneillä olleisiin suuriin peruskorjauskohteisiin ja kolmeen pienempään pääsairaalan puolella oleviin korjauskohteisiin. Työmaihin tutustumisen jälkeen suoritettiin kohteissa pölymittaus, lukuun ottamatta yhtä kohdetta. Pölymittausten suoritus tapahtui geeliteippimenetelmällä. Mittausten lisäksi työssä haastateltiin kohteiden rakennusurakoitsijoita ja kysyttiin heidän näkökantaansa puhtaudenhallintaan ja puhtausluokan P1-rakentamiseen. Työssä löydettiin kolme konkreettista keinoa parantaa puhtaudenhallintaa. Parannusehdotukset olivat koulutustilaisuuksien järjestäminen puhtaudenhallinnan merkityksestä rakentamisessa, painoarvojen sisällyttäminen ja käyttö puhtaudenhallintamittauksissa sekä parempi valvonta puhtaudenhallintamittausten suorittamiselle viikoittain. Painoarvojen sisällytys puhtaudenhallintamittauksiin parantaa työmaiden välistä vertailtavuutta, ja lisäksi se toimii motivoivana tekijänä työnjohdolle pyrittäessä parempiin tuloksiin. Jatkuvalla puhtaudenhallinnan seurannalla saavutetaan puhtaampi työmaa ja siellä ilmeneviin puutteisiin puhtaudenhallinnan osalta on helpompi puuttua.

The significance of functional cleanliness management has increased during the recent years. The purpose of this thesis was to study and develop the cleanliness management of Northern Ostrobothnia Hospital District Oulu University Hospital. The objective was to clarify and to develop the existing documents and to create a document which can be adapted in building projects, both the independent ones and those performed by outside contractors. The development was timely, because at the starting time of the thesis there were two major renovations in the hospital area and in the earlier renovations, done by outside contractors, defects in their cleanliness management readiness were found. The work was carried out by, first, becoming acquainted with the two large renovation sites and three smaller ones in the head hospital. After becoming acquainted with the sites, a dust measuring was performed in all of the sites except for L4 site. The dust measuring was done with gel tape, and in addition to the gel tape, contractors in these sites were interviewed for their views on the cleanliness management and construction in cleanliness level 1, the most demanding level, in general. The thesis produced three concrete methods to improve the cleanliness management. The first improvement was an arrangement for a training session about the significance of cleanliness management in a hospital. The second improvement was to include and use multipliers in the weekly cleanliness measurement. The third and final improvement was arrangements for better supervision for the weekly cleanliness management measurement. The use of the multipliers in measurement improves comparability of the renovation sites and serves as a motivating factor for the supervisor to achieve a cleaner job site. With constant follow-up of the cleanliness management, a clean site is more easily achieved and it is easier to intervene in the manifested shortcomings of the cleanliness management.