Kop kop. Pääseekö sosiaalinen media sisään? : sosiaalinen media Intranetissä
Olsson, Hani (2012)
Olsson, Hani
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168510
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, missä määrin sosiaalista mediaa on hyödynnetty yrityksen Intraneteissä Suomessa toimivissa kansainvälisissä teollisuusalan yrityksissä. Kirjoittaja työskentelee itse Intranet-päätoimittajana ja valitsi yritykset samankaltaisista yrityksistä kuin oma työnantajansa. Raportissa esitettyjä tuloksia voidaan kuitenkin soveltaa laajasti myös toisenlaisiin organisaatioihin.
Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, jonka tuloksia täydennettiin teemahaastatteluin. Kysely ja haastattelut toteutettiin joulukuussa 2011, jonka ajan tilannetta tutkimustulokset kuvastavat. Tutkimuksessa kuvattiin nykytilaa yrityksissä, eikä mahdollisissa Intranet-hankkeissa visioitua tavoitetilaa.
Sosiaalinen media määriteltiin työssä käyttäjien luomaksi sisällöksi yhteisö(i)ssä Intranetin sisällä. Sosiaalisia elementtejä tarkasteltiin Intranet-etusivun kautta. Koska kyse on nimenomaan sisäisestä viestinnästä, olennaista on myös avoin keskustelu ja sisällöntuotannon vallan hajauttaminen yrityksessä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tulkita, että sosiaalinen media ei useimmiten ole levinnyt sisäisesti vielä luonnolliseksi osaksi yrityksen toimintaa. Kohdeyrityksissä oli havaittavissa huomattava ero sen välillä, kuinka sosiaalisia Intranet-etusivut ovat ja kuinka sosiaalisia ne nykysisällöllä voisivat olla.
Sosiaalinen media nähdään vielä usein työkalulähtöisenä ja irrallisena osana sisäistä viestintää. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että sosiaalinen media on mielletty enemmän ulkoiseksi työkaluksi. Sisäiseen käyttöön ei välttämättä ole strategiaa, ja myös hyödyissä on painotettu ulkoisia etuja. Ulkoisesta käytöstä on kenties haettu nopeampia hyötyjä liiketoimintaan.
Suurimmaksi hyödyksi todettiin tutkimuksessa tiedonjako. Seuraaviksi nousivat yhteisöllisyyden tunne ja verkostoituminen, joita käsiteltiin tutkimuksessa niin yhteenkuuluvina kuin erikseen. Suurimmat esteet olivat resurssien puute ja järjestelmän rajoittuneisuus.
Kirjoittaja arvioi, että sosiaalinen media on meille pian se perinteinen media, johon sitä nyt vertaamme, ja yhteisöllisyys verkossa on luonnollinen tapa toimia myös työyhteisöissä.
Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus, jonka tuloksia täydennettiin teemahaastatteluin. Kysely ja haastattelut toteutettiin joulukuussa 2011, jonka ajan tilannetta tutkimustulokset kuvastavat. Tutkimuksessa kuvattiin nykytilaa yrityksissä, eikä mahdollisissa Intranet-hankkeissa visioitua tavoitetilaa.
Sosiaalinen media määriteltiin työssä käyttäjien luomaksi sisällöksi yhteisö(i)ssä Intranetin sisällä. Sosiaalisia elementtejä tarkasteltiin Intranet-etusivun kautta. Koska kyse on nimenomaan sisäisestä viestinnästä, olennaista on myös avoin keskustelu ja sisällöntuotannon vallan hajauttaminen yrityksessä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tulkita, että sosiaalinen media ei useimmiten ole levinnyt sisäisesti vielä luonnolliseksi osaksi yrityksen toimintaa. Kohdeyrityksissä oli havaittavissa huomattava ero sen välillä, kuinka sosiaalisia Intranet-etusivut ovat ja kuinka sosiaalisia ne nykysisällöllä voisivat olla.
Sosiaalinen media nähdään vielä usein työkalulähtöisenä ja irrallisena osana sisäistä viestintää. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että sosiaalinen media on mielletty enemmän ulkoiseksi työkaluksi. Sisäiseen käyttöön ei välttämättä ole strategiaa, ja myös hyödyissä on painotettu ulkoisia etuja. Ulkoisesta käytöstä on kenties haettu nopeampia hyötyjä liiketoimintaan.
Suurimmaksi hyödyksi todettiin tutkimuksessa tiedonjako. Seuraaviksi nousivat yhteisöllisyyden tunne ja verkostoituminen, joita käsiteltiin tutkimuksessa niin yhteenkuuluvina kuin erikseen. Suurimmat esteet olivat resurssien puute ja järjestelmän rajoittuneisuus.
Kirjoittaja arvioi, että sosiaalinen media on meille pian se perinteinen media, johon sitä nyt vertaamme, ja yhteisöllisyys verkossa on luonnollinen tapa toimia myös työyhteisöissä.