Viittomakieleen painottunut päiväkoti : Helsingin kaupungin päiväkotien työntekijöiden näkemys viittomakieleen painottuneen päiväkodin tarpeesta ja sen sisällöstä Helsingissä
Markkanen, Teija (2012)
Markkanen, Teija
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219091
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitän Helsingin kaupungin päivähoidon työntekijöiden näkökulmaa viittomakieleen painottuneen päiväkodin tarpeesta Helsingin kaupungissa ja mitä tällaisen päiväkodin tulisi sisältää.
Opinnäytetyöni keskeiset käsitteet liittyvät varhaiskasvatukseen, viittomakieleen ja kuulovammaisuuteen. Erityisvarhaiskasvatus on yksi tärkeä termi, sillä päiväkoti, jossa käytetään viittomakieltä, voidaan lukea erityisvarhaiskasvatuksen piiriin. Viittomakieli voi olla kuuron tai kuulovammaisen äidinkieli tai myöhemmin opeteltu kieli, jota käytetään puheen lisäksi ilmaisuvälineenä. Tuon esiin näkökulmia, kuinka kuurojen ja kuulovammaisten lasten päivähoitopalveluja Helsingin kaupungissa toteutetaan. Tarkastelen asiaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kautta.
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelminä käytin kyselyä ja täydensin sitä ryhmähaastattelulla. Teemoina olivat kyselylomakkeen pohjalta muodostetut teemat: lisä- ja täydennyskoulutukset, joita haastateltavat olivat jo hankkineet ja joita he kokivat tarvitsevansa, kuulovammaisten ja kuurojen lasten päivähoidon järjestäminen Helsingin kaupungissa sekä viittomakieleen painottuneen päiväkodin sisältö.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että viittomakieleen painottuneelle päiväkodille ei ole akuuttia tarvetta Helsingin kaupungissa. Kuitenkin kuulovammaisten ja kuurojen lasten päivähoitopalvelut voisivat tarvita kehittämistä, sillä kyselyyn vastanneet ja haastateltavat työntekijät toivat esille kehittämiskohteita. Viittomakieleen painottuneen päiväkodin ideaa voisi olla mahdollista kehittää toimivaksi, sillä sen sisältöön tuotiin paljon ideoita.
Opinnäytetyöni keskeiset käsitteet liittyvät varhaiskasvatukseen, viittomakieleen ja kuulovammaisuuteen. Erityisvarhaiskasvatus on yksi tärkeä termi, sillä päiväkoti, jossa käytetään viittomakieltä, voidaan lukea erityisvarhaiskasvatuksen piiriin. Viittomakieli voi olla kuuron tai kuulovammaisen äidinkieli tai myöhemmin opeteltu kieli, jota käytetään puheen lisäksi ilmaisuvälineenä. Tuon esiin näkökulmia, kuinka kuurojen ja kuulovammaisten lasten päivähoitopalveluja Helsingin kaupungissa toteutetaan. Tarkastelen asiaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kautta.
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelminä käytin kyselyä ja täydensin sitä ryhmähaastattelulla. Teemoina olivat kyselylomakkeen pohjalta muodostetut teemat: lisä- ja täydennyskoulutukset, joita haastateltavat olivat jo hankkineet ja joita he kokivat tarvitsevansa, kuulovammaisten ja kuurojen lasten päivähoidon järjestäminen Helsingin kaupungissa sekä viittomakieleen painottuneen päiväkodin sisältö.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että viittomakieleen painottuneelle päiväkodille ei ole akuuttia tarvetta Helsingin kaupungissa. Kuitenkin kuulovammaisten ja kuurojen lasten päivähoitopalvelut voisivat tarvita kehittämistä, sillä kyselyyn vastanneet ja haastateltavat työntekijät toivat esille kehittämiskohteita. Viittomakieleen painottuneen päiväkodin ideaa voisi olla mahdollista kehittää toimivaksi, sillä sen sisältöön tuotiin paljon ideoita.