Keinoja JVL 2:n käyttövarmuuden kehittämiseksi
Orava, Jani (2012)
Orava, Jani
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168439
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön toimeksiantajana on toiminut Rautaruukki Oyj. Työ on tehty Rautaruukin Raahen tehtaan terässulaton jatkuvavalulaitos 2:lle. Työn tavoitteena oli löytää sellaisia kehitystoimenpiteitä ja keinoja, joiden toteuttaminen voisi parantaa käyttövarmuutta jatkuvavalulaitos 2:n alueella. Näitä keinoja etsittiin kriittisyysanalyysin, vikapuuanalyysin ja kunnossapitojärjestelmän historiatietojen avulla.
Kriittisyysanalyysissä pisteytettiin asiantuntijaryhmän avustuksella jatkuvavalulaitos 2:n tärkeimmät laitteet ja järjestelmät kriittisyysjärjestykseen PSK 6800 -standardin mukaisesti. Vikapuuanalyysi tehtiin alueen kriittisimmälle laitteelle, kaasuleikkauskoneelle. Vikapuuanalyysissä luotiin vikapuu, jossa otettiin huomioon kaikki ne tekijät komponenttitasolle saakka, jotka aiheuttavat kaasuleikkauskoneen vikaantumisen. Laitteen vikaantumisen juurisyille arvioitiin keskimääräinen vikaantumisaika, keskimääräinen toipumisaika, henkilöresurssien määrä ja niiden kustannukset sekä kiinteät kustannukset. Tämän jälkeen suoritettiin simulointi, jonka tuloksena saatiin selville kaasuleikkauskoneen käytettävyys, siihen vaikuttavat tekijät sekä kustannusten suuruus. Lisäksi hyödynnettiin ARTTU-kunnossapitojärjestelmän työhistoriatietoja keräämällä järjestelmästä työmääriä, niiden raportointeja ja analysoimalla töiden tilannetta. Asiantuntijoiden ammattitaitoa hyödynnettiin myös opinnäytetyössä.
Kriittisyysanalyysin tuloksena saatiin laitteet ja järjestelmät kriittisyysjärjestykseen. 22 laitetta ylittivät kriittisyyden raja-arvon 1400. Näitä olivat kaasuleikkauskoneet, sektiot ja kokillit, nosturit N122, N123 ja N162, lisäveden humuksenpoistojärjestelmä, välisenkan lämmitysasemat ja luistinsulkimen hydrauliikkajärjestelmät. Vikapuuanalyysin perusteella kriittisimmän laitteen, kaasuleikkauskoneen, käytettävyydeksi saatiin 99,2 %.
Analyysien tulosten ja kunnossapitojärjestelmän tietojen pohjalta pohdittiin keinoja, joiden toteuttaminen voisi parantaa käyttövarmuutta. Huomattiin, että kunnossapitojärjestelmän käyttäminen ei ole toivotulla tasolla ja töiden kirjaamiseen ja raportointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Resursseja tulisi kohdistaa tuotannon kannalta kriittisimmille laitteille ja järjestelmille ja sinne, missä vikoja eniten tapahtuu. Analyysejä on suositeltavaa päivittää aika ajoin niiden luotettavuuden säilymisen vuoksi.
Kriittisyysanalyysissä pisteytettiin asiantuntijaryhmän avustuksella jatkuvavalulaitos 2:n tärkeimmät laitteet ja järjestelmät kriittisyysjärjestykseen PSK 6800 -standardin mukaisesti. Vikapuuanalyysi tehtiin alueen kriittisimmälle laitteelle, kaasuleikkauskoneelle. Vikapuuanalyysissä luotiin vikapuu, jossa otettiin huomioon kaikki ne tekijät komponenttitasolle saakka, jotka aiheuttavat kaasuleikkauskoneen vikaantumisen. Laitteen vikaantumisen juurisyille arvioitiin keskimääräinen vikaantumisaika, keskimääräinen toipumisaika, henkilöresurssien määrä ja niiden kustannukset sekä kiinteät kustannukset. Tämän jälkeen suoritettiin simulointi, jonka tuloksena saatiin selville kaasuleikkauskoneen käytettävyys, siihen vaikuttavat tekijät sekä kustannusten suuruus. Lisäksi hyödynnettiin ARTTU-kunnossapitojärjestelmän työhistoriatietoja keräämällä järjestelmästä työmääriä, niiden raportointeja ja analysoimalla töiden tilannetta. Asiantuntijoiden ammattitaitoa hyödynnettiin myös opinnäytetyössä.
Kriittisyysanalyysin tuloksena saatiin laitteet ja järjestelmät kriittisyysjärjestykseen. 22 laitetta ylittivät kriittisyyden raja-arvon 1400. Näitä olivat kaasuleikkauskoneet, sektiot ja kokillit, nosturit N122, N123 ja N162, lisäveden humuksenpoistojärjestelmä, välisenkan lämmitysasemat ja luistinsulkimen hydrauliikkajärjestelmät. Vikapuuanalyysin perusteella kriittisimmän laitteen, kaasuleikkauskoneen, käytettävyydeksi saatiin 99,2 %.
Analyysien tulosten ja kunnossapitojärjestelmän tietojen pohjalta pohdittiin keinoja, joiden toteuttaminen voisi parantaa käyttövarmuutta. Huomattiin, että kunnossapitojärjestelmän käyttäminen ei ole toivotulla tasolla ja töiden kirjaamiseen ja raportointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Resursseja tulisi kohdistaa tuotannon kannalta kriittisimmille laitteille ja järjestelmille ja sinne, missä vikoja eniten tapahtuu. Analyysejä on suositeltavaa päivittää aika ajoin niiden luotettavuuden säilymisen vuoksi.