Kulttuuri geriatrisessa hoitotyössä Pohjoismaissa ja Aasiassa
Haverinen, Eevi; Kiiski, Auri (2020)
Haverinen, Eevi
Kiiski, Auri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262736
Tiivistelmä
Kun väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja maastamuutto lisääntyvät, terveydenhuoltojärjestelmien maailmanlaajuisesti on sopeuduttava monikulttuurisempaan ikääntyneiden ryhmään. Tämä konkretisoituu erityisesti maiden, kuten Suomen ja Singaporen kohdalla. Tämän vuoksi kulttuurinen kompetenssi on kyky, jota jokaisen sairaanhoitajan tulisi tavoitella mahdollistaakseen tasavertaista ja laadukasta hoitoa kaikille.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata kulttuurin vaikutusta geriatriseen hoitotyöhön Pohjoismaissa ja Aasiassa. Tavoite on tuottaa tietoa aasialaisen ja pohjoismaisen kulttuurin vaikutuksesta geriatriseen hoitotyöhön, ja näiden hoitokulttuurien eroavaisuuksista. Tekemällämme kahdella tiedonhaulla valitsimme 28 tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät geriatrista hoitoa Pohjoismaissa ja isossa osassa Aasian maita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Analyysivaiheessa aineiston ilmaisut pelkistettiin ja ryhmiteltiin ala-, ylä- ja pääluokkiin. Kolmeksi pääkategoriaksi muodostuivat eettisyys geriatrisessa hoitotyössä, geriatrinen hoitotyö yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja geriatrista hoitotyötä valloittavat asenteet. Yläluokkiin kuuluvat itsemääräämisoikeus, asiakaslähtöisyys, potilaiden, omaisten ja ammattilaisten kokemukset geriatrisesta hoitotyöstä, asenteet yhteiskunnassa ikääntymiseen ja geriatriseen hoitotyöhön, uskonto, resurssit, terveyshaasteet, organisaatiokulttuuri ja politiikka sekä perheen rooli ikääntyneen hoidossa. Tuloksista kävi ilmi useita yhtenäisyyksiä Pohjoismaiden ja Aasian hoitokulttuureissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi perheen rooli hoidossa ja asiakaslähtöisyys geriatrisessa hoitotyössä. Toisaalta huomattavia eroja liittyi itsemääräämisoikeuden toteutumiseen geriatrisessa populaatiossa sekä uskonnon rooliin hoidossa. Kaikki kategoriat olivat sidoksissa jokaisen maan kulttuuriin, ja niillä oli suuri vaikutus siihen, miten ikääntyneiden hoitoa toteutettiin, ja miten se koettiin.
Kun sairaanhoitajat saavat parempaa ymmärrystä kulttuurin vaikutuksesta hoitotyöhön ja erityisesti geriatriseen hoitoon, voivat he toteuttaa tehokasta, kulttuurisesti sensitiivistä hoitoa, jossa otetaan huomioon potilaan toiveet, halut ja uskomukset. Tämän tuloksena annetun hoidon laatu voi nousta merkittävästi, ja hoitajat voivat osallistua terveyden ja onnellisuuden edistämiseen ikääntyneiden populaation keskuudessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata kulttuurin vaikutusta geriatriseen hoitotyöhön Pohjoismaissa ja Aasiassa. Tavoite on tuottaa tietoa aasialaisen ja pohjoismaisen kulttuurin vaikutuksesta geriatriseen hoitotyöhön, ja näiden hoitokulttuurien eroavaisuuksista. Tekemällämme kahdella tiedonhaulla valitsimme 28 tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät geriatrista hoitoa Pohjoismaissa ja isossa osassa Aasian maita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Analyysivaiheessa aineiston ilmaisut pelkistettiin ja ryhmiteltiin ala-, ylä- ja pääluokkiin. Kolmeksi pääkategoriaksi muodostuivat eettisyys geriatrisessa hoitotyössä, geriatrinen hoitotyö yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja geriatrista hoitotyötä valloittavat asenteet. Yläluokkiin kuuluvat itsemääräämisoikeus, asiakaslähtöisyys, potilaiden, omaisten ja ammattilaisten kokemukset geriatrisesta hoitotyöstä, asenteet yhteiskunnassa ikääntymiseen ja geriatriseen hoitotyöhön, uskonto, resurssit, terveyshaasteet, organisaatiokulttuuri ja politiikka sekä perheen rooli ikääntyneen hoidossa. Tuloksista kävi ilmi useita yhtenäisyyksiä Pohjoismaiden ja Aasian hoitokulttuureissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi perheen rooli hoidossa ja asiakaslähtöisyys geriatrisessa hoitotyössä. Toisaalta huomattavia eroja liittyi itsemääräämisoikeuden toteutumiseen geriatrisessa populaatiossa sekä uskonnon rooliin hoidossa. Kaikki kategoriat olivat sidoksissa jokaisen maan kulttuuriin, ja niillä oli suuri vaikutus siihen, miten ikääntyneiden hoitoa toteutettiin, ja miten se koettiin.
Kun sairaanhoitajat saavat parempaa ymmärrystä kulttuurin vaikutuksesta hoitotyöhön ja erityisesti geriatriseen hoitoon, voivat he toteuttaa tehokasta, kulttuurisesti sensitiivistä hoitoa, jossa otetaan huomioon potilaan toiveet, halut ja uskomukset. Tämän tuloksena annetun hoidon laatu voi nousta merkittävästi, ja hoitajat voivat osallistua terveyden ja onnellisuuden edistämiseen ikääntyneiden populaation keskuudessa.