Etenevä sujumaton afasia : Opas omaisille
Halttunen, Iida; Herlin, Cecilia (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103012796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103012796
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä opas afasiaa sairastavan omaisille. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Aivoliiton ja toisen opinnäytetyöparin kanssa. Työn tavoitteena oli, että opasta voidaan hyödyntää omaisten ohjauksessa. Tutkimuskysymys oli, mitä afasiaa sairastavan omaisten tulee tietää sairaudesta ja sen kanssa elämisestä? Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena. Aineistonkeruumenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tietoa haettiin kansainvälisistä tietokannoista sekä muilta luotettavilta sivustoilta.
Afasia on aivoperäinen puhesairaus. Etenevä sujumaton afasia on seuraus otsa-ohimolohkorappeumasta. Se ei ole itsessään sairaus, vaan muistisairauksien ryhmään kuuluva oireyhtymä. Se alkaa usein jo työikäisenä eli aikaisemmin kuin muut muistisairauksien muodot. Työikäisistä muistisairaista oireyhtymää sairastaa noin 10 %. Muistisairauksista se muodostaa noin 5 %. Suomessa näitä potilaita on alle 1000. Afasiaa on eri tyyppisiä, se jaetaan karkeasti kahteen eri luokkaan, sujuvaan ja sujumattomaan afasiaan. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin etenevään sujumattomaan afasiaan. Etenevää sujumatonta afasiaa on vaikea diagnosoida sekä siitä löytyy vielä vain vähän tutkittua tietoa. Afasiaa sairastavalla on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhetta. Afasiaa sairastavan älykkyys on kuitenkin usein normaalilla tasolla, joten häntä tulisi kohdella kuin aikuista ihmistä. Ihmisen persoonallisuus ei muutu sairauden myötä. Etenevään sujumattomaan afasiaan ei ole hidastavaa hoitoa, hoito perustuu jäljellä olevan kommunikointikyvyn ylläpitämiseen ja arjen tukemiseen.
Opinnäytetyötä varten on kerätty tutkittua ja ajantasaista tietoa sairauden etenemisestä, arjessa pärjäämisestä ja sen helpottamisesta, vertaistuesta, palveluista ja etuuksista. Vertaistuki sekä tieto sairaudesta ja sen etenemisestä koettiin tärkeänä. Erilaisten kommunikointi vaihtoehtojen selvittäminen puheterapeutin kanssa jo sairauden alkuvaiheessa helpottaa arjessa pärjäämistä. Sairastuneen ja omaisten olisi myös hyvä olla tietoisia omaishoitajuudesta, edunvalvonnasta sekä hoitotahdon tekemisestä.
Afasia on aivoperäinen puhesairaus. Etenevä sujumaton afasia on seuraus otsa-ohimolohkorappeumasta. Se ei ole itsessään sairaus, vaan muistisairauksien ryhmään kuuluva oireyhtymä. Se alkaa usein jo työikäisenä eli aikaisemmin kuin muut muistisairauksien muodot. Työikäisistä muistisairaista oireyhtymää sairastaa noin 10 %. Muistisairauksista se muodostaa noin 5 %. Suomessa näitä potilaita on alle 1000. Afasiaa on eri tyyppisiä, se jaetaan karkeasti kahteen eri luokkaan, sujuvaan ja sujumattomaan afasiaan. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin etenevään sujumattomaan afasiaan. Etenevää sujumatonta afasiaa on vaikea diagnosoida sekä siitä löytyy vielä vain vähän tutkittua tietoa. Afasiaa sairastavalla on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhetta. Afasiaa sairastavan älykkyys on kuitenkin usein normaalilla tasolla, joten häntä tulisi kohdella kuin aikuista ihmistä. Ihmisen persoonallisuus ei muutu sairauden myötä. Etenevään sujumattomaan afasiaan ei ole hidastavaa hoitoa, hoito perustuu jäljellä olevan kommunikointikyvyn ylläpitämiseen ja arjen tukemiseen.
Opinnäytetyötä varten on kerätty tutkittua ja ajantasaista tietoa sairauden etenemisestä, arjessa pärjäämisestä ja sen helpottamisesta, vertaistuesta, palveluista ja etuuksista. Vertaistuki sekä tieto sairaudesta ja sen etenemisestä koettiin tärkeänä. Erilaisten kommunikointi vaihtoehtojen selvittäminen puheterapeutin kanssa jo sairauden alkuvaiheessa helpottaa arjessa pärjäämistä. Sairastuneen ja omaisten olisi myös hyvä olla tietoisia omaishoitajuudesta, edunvalvonnasta sekä hoitotahdon tekemisestä.