Synnytyskokemuksen arviointi VAS-mittarilla : kyselylomakkeen kehittäminen kätilöiden kokemusten arvioimiseksi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten VAS-mittari tukee kätilöitä synnytyskokemuksen arvioinnissa lapsivuodeosastolla. Opinnäytetyömme teoreettisessa osassa kuvataan tietopohjaa synnytyskokemuksesta, siitä miten synnytyskokemusta on tutkittu aiemmin, synnytyskokemuksen arviointia sekä eri käsitteitä syvemmin, esimerkiksi visual analogue scale -mittari (VAS).

Kehitimme kyselylomakkeen kätilöille, jolloin myös esitestasimme sen toimivuuden, luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kymmenellä lapsivuodeosaston kätilöllä. Virallinen kysely toteutettiin helmikuussa 2012. Kyselylomakkeella saadut tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyömme tehtiin osana Hyvä Syntymä -hanketta. Hankkeen lähtökohtana on synnytyksenaikaisen tuen lisääminen, jonka tuloksena on mm. myönteisempi synnytyskokemus. Lisäksi opinnäytetyöhömme on yhdistetty Seksuaaliterveyden edistämisen kehittämistyö, ns. kätilöiden 2. opinnäytetyö. Kahden opintojakson integroiminen yhteen työhön mahdollisti hienosti sen, että pystyimme sekä kehittämään että toteuttamaan kyselytutkimuksemme Jorvin sairaalassa. Opinnäytetyömme päätavoitteena on synnytysten hoidon laadun kehittäminen.

Kyselytutkimuksemme tulokset osoittavat, että VAS-mittarin käyttö synnytyskokemuksen arvioinnin apuvälineenä on hyödyllistä ja tukee lapsivuodeosaston kätilötyöskentelyä. Kyselyyn vastanneiden kätilöiden mielestä numeraalinen arvo konkretisoi synnytyskokemuksen ja antaa hyvän mahdollisuuden varhaiseen puuttumiseen, jos synnytyskokemuksen arvosana on heikko (<4). Kyselytutkimukseen osallistuneet kätilöt olivat pääosin saaneet työpaikkaohjausta VAS-mittarin käyttöön synnytyskeskustelussa.

VAS-mittarin käyttö synnytyskeskustelun apuvälineenä on uusi käytäntö Suomessa ja HUS:ssa. Tämän vuoksi itse synnytyskokemuksen arvosanoja ei pystytä vielä vertailemaan eri sairaaloiden ja synnyttäjien kesken. Osastoilla tulisi olla selkeästi esillä ohjeet synnytyskeskustelua varten sekä erilliset ohjeet VAS-arvosanan käyttöön. Jos ohje on jo osastolla, siitä tulisi muistaa informoida myös sijaisuuksia sekä keikkatyötä tekeviä kätilöitä, myös kesätyöntekijöitä. Ohjeet voisi myös kääntää eri kielille. Lisäksi VAS-mittarista tulisi laatia ohjeet äitiysneuvolaa varten, jolloin taataan synnyttäjän hoidon jatkuvuus.

The purpose of our final project was to find out how the Visual Analogue Scale (VAS) supports midwives in evaluating birth experiences on maternity wards. In the theoretical part of our final project we described the theory of birth experience, how it was earlier researched, evaluation of birth experience and different concepts such as the Visual Analogue Scale (VAS). The aim of our study was to collect information on factors which improve birth experiences and to bring up possible development needs.

After the theoretical part, we focused on creating a qualitative questionnaire and tested its functionality, reliability and expediency on ten midwives working on the maternity wards at the HUS Jorvi Hospital. After testing the questionnaire, we analyzed the feedback and completed the questionnaire to its final form. The final data was collected from the midwives working on the postnatal wards at the HUS Jorvi Hospital in February 2012. The material was analyzed by using the methods of qualitative content analysis.

The results of our questionnaire clearly proved that the VAS is an important tool in the evaluation of birth experience. The opinion of the midwives was that the numeral value defines the birth experience and gives an opportunity of early intervention if the numeral value is low (<4). The midwives who answered the questionnaire had received adequate workplace guidance in using the VAS as part of the birth discussion.