Kuolleen kiitosmusiikki : Poisnukkuneen muistaminen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksen esirukouksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksessa tapahtuvaan poisnukkuneiden seurakuntalaisten muistamiseen, ”kuolleen kiitokseen” ja sen yhteydessä soitettavaan musiikkiin. Yhteisen esirukouksen yhteydessä ilmoitetaan vanhan tavan mukaan kuolleet seurakuntalaiset. Heitä muistetaan rukouksella, musiikilla ja/tai symbolisilla teoilla. Työn taustaksi selvitetään kuolleen muistamisen historiaa ja nykyisyyttä evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kuolleen kiitosmusiikkiin rukouksellisena ilmaisuna syvennytään Raamatun, jumalanpalveluksen ja musiikin teologian näkökulmista. Työssä tarkastellaan jumalanpalveluskirjallisuuden ohjeistuksia ja sovelletaan myös hautaan siunaamiseen liittyvää kirjallisuutta. Käytännön työelämän tueksi käsitellään kuolleen kiitosmusiikin valintaan liittyviä kysymyksiä.

Työn empiriaosassa selvitetään, miten kuolleen kiitosmusiikkia toteutettiin Oulun ja Turun tuomiokirkkojen pääjumalanpalveluksissa vuosina 2011–2012 aineistoa Virtuaalikirkko-verkkosivujen videotallenteet. Tulosten perusteella Oulussa ja Turussa suosituimpia olivat urku- ja laulumusiikki. Vaikka jumalanpalveluksissa oli käytössä muitakin musiikkiavustajia, eivät ne yleensä osallistuneet kuolleen kiitoksen toteutukseen, vaan melkein poikkeuksetta sitä toteuttivat kanttorit. Lähes puolet musiikin toteutuksista tehtiin virsikirjan pohjalta. Lisäksi hengellinen laulumusiikki ja meditaatiomusiikki uruilla olivat toteutuksissa suosittua. Oulun ja Turun toteutukset poikkesivat hieman toisistaan: Turussa selvästi käytetyimpänä oli urkumusiikki ja Oulussa laulettu musiikki urkusäestyksellä tai ilman. Musiikin keskeisiksi teemoiksi näyttivät nousevan mm. ylösnousemustoivo, Jumalan armo ja turvallisuus, suru ja kiitos. Jumalanpalvelusoppaiden ohjeita ilmoitusten toteuttamisesta noudatettiin hyvin.

The purpose of this thesis is to learn about the meaning of the music played when dead parishioners are remembered during a worship service at the Evangelical-Lutheran church. The old tradition is to announce the names of the death members of a parish and remember them with a prayer, music or the other symbolic act such as lighting a candle as the part of the intercession. The background of this thesis is based on the history and the theology of this tradition, as well as the recommendations currently given to the workers of the church. To support the practical work of cantors, basic criteria and considerations for choosing music are discussed in this thesis.

As the empirical part of this thesis, the aim was to find out the type of music used during the main worship services of Oulu and Turku cathedrals in years 2011-2012. The study was done by watching recorded videos of the worships through the Virtuaalikirkko-service in the Internet. According to the results of the study, the most common type of music was to use organ or vocal music played by the cantor. Almost half of the music was based on the melodies of the hymnal book used at church. Also other spiritual vocal music as well as meditative music played with the organ was quite commonly used. There was a minor difference between Oulu and Turku: vocal music was used more often in Oulu while plain organ music was more common in Turku. The main themes of the music were the hope of eternal life, the grace and security of God, as well as grieving and thankfulness. The recommendations given to church workers in the published worship service guides were followed well.