Asiantuntijasairaanhoitajan osaaminen päivystävän sairaanhoitajan tehtävässä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja esitestata asiantuntijasairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari ja arvioida sen luotettavuutta. Tavoitteena oli kehittää mittari, jonka tuottaman tiedon avulla voidaan tukea ja kehittää asiantuntijasairaanhoitajien osaamista esimerkiksi suuntaamalla koulutusta osaamisvajeisiin. Tässä työssä itsearviointimittarin avulla tutkittiin asiantuntijasairaanhoitajien, eli päivystävien sairaanhoitajien osaamista. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Oulaskankaan sairaala. Opinnäytetyön työelämän yhteyshenkilöinä toimivat Oulaskankaan sairaalan kliinisen hoitotyön asiantuntija ja yhteispäivystyksen osastonhoitaja. Heidän kanssaan pidetyssä opinnäytetyön aloituspalaverissa tuli esille tarve kehittää sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa.

Opinnäytetyö oli kaksivaiheinen. Tutkimusmetodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja kvantitatiivista lähestymistapaa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, minkälaista osaamista asiantuntijasairaanhoitajalta vaaditaan kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan. Osaamisen itsearviointimittari rakennettiin kirjallisuuskatsauksella saadun tiedon avulla. Asiantuntijapaneeli (n=5) arvioi mittarin sisältöä ja väittämien rakenteita.

Toisessa vaiheessa osaamisen itsearviointimittari esitestattiin tutkimuksen kohdejoukolla. Mittari lähetettiin Webropol -kyselynä sähköpostitse Oulun eteläisen alueen terveydenhuollon yksiköiden päivystäville sairaanhoitajille (n=42). Vastausprosentti oli 93 (n=39). Vastaajat arvioivat osaamistaan asteikolla 1(ei osaamista) -5 (osaaminen vahvaa) seuraavissa kategorioissa: kliininen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen, yhteistyö- ja kommunikaatio-osaaminen, digitalisaatio- ja teknologiaosaaminen, päätöksenteko-osaaminen ja näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen. Tutkimustulosten mukaan eniten osaamista koettiin olevan kliinisessä (ka 4.1) ja digitalisaatio- ja kommunikaatio-osaamisessa (ka 4.1). Vähiten osaamista oli opetus- ja ohjausosaamisessa (ka 3.6).

Tutkimustulosten avulla selvitettiin myös, millaista on päivystävien sairaanhoitajien osaaminen suhteessa asiantuntijasairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin. Päivystävät sairaanhoitajat arvioivat omaavansa paljon samanlaista osaamista, kuin mitä asiantuntijasairaanhoitajalta vaaditaan.

Asiantuntijasairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittaria tulee edelleen jatkokehittää tulevaisuudessa vastaamaan työn sisältöä. Tässä työssä tuli ilmi, että tarkempien tuloksien saamiseksi mittarissa tulisi kysyä taustatietoja, esimerkiksi työkokemusvuosien määrä. Mittaria voi jatkossa hyödyntää laajemmassa mittakaavassa esimerkiksi kansallisesti, kun tutkitaan asiantuntijasairaanhoitajien osaamistarpeita ja kun suunnitellaan sisältöä heidän lisä- ja täydennyskoulutuksiinsa.

Asiasanat: Asiantuntijasairaanhoitaja, APN, advanced practice nurse, nurse practitioner, competence