Koneasematoiminnan mahdollisuudet Pohjois-Savossa
Tiilikka, Miika; Nousiainen, Arto (2012)
Tiilikka, Miika
Nousiainen, Arto
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205208917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205208917
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla on ProAgria Pohjois-Savon MaitoTaito-hanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa itäsuomalaisen maidontuotannon jatkuvuutta ja kilpailukykyä. Työssä toteutetun haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää koneasematoiminnan mahdollisuuksia Pohjois-Savossa. Koneasemalla tarkoitetaan urakointiyritystä, joka tarjoaa koneurakointipalveluita. Koneaseman ja urakoitsijan ero on usein omistuspohjassa sekä työllistävässä vaikutuksessa. Koneasemilla on laajempi omistuspohja sekä ne työllistävät sesonkiaikaan useita työntekijöitä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluista, joita tehtiin koneasemayrittäjille, urakoitsijoille ja maatalousyrittäjille. Maatalousyrittäjät ja urakoitsijat olivat Pohjois-Savon alueelta. Ko-neasemayrittäjiä haastateltiin eri maakunnissa. Haastatteluilla kerättiin tietoa koneurakoinnin vaatimuksista ja tarpeesta. Jokaiselle haastatteluryhmälle tehtiin oma kyselykaavake. Kyselylomake lähetettiin seitsemälle koneasemayrittäjälle, kymmenelle urakoitsijalle ja kymmenelle maatalousyrittäjälle. Haastattelukysymykset sekä saatekirje lähetettiin etukäteen haastateltaville. Haastattelut suoritettiin kasvotusten tai puhelimitse.
Tutkimus oli kvalitatiivista eli laadullista. Kvalitatiivisen tutkimuksen alalajina käytettiin Grounded theory-menetelmää. Menetelmä sopii tutkimukseen, josta ei ole olemassa paljoa tietoa tai olemassa olevaa teoriaa. Haastattelujen vastaukset litteroitiin eli kirjoitettiin puhtaaksi. Litteroinnin perusteella valitsimme kolme teemaa, joiden mukaan vastauksista ilmeneviä ilmauksia luokiteltiin. Teemoja olivat koneasematoiminnan taloudelliset haasteet ja alueelliset haasteet Pohjois-Savossa sekä vuorovaikutus maatalousalalla toimivien yrittäjien kesken.
Viljelijöiden haastatteluista kävi ilmi, että Pohjois-Savossa olisi tarvetta ammattimaiselle ko-neasematoiminnalle. Palveluista kysyntää on etenkin lietteen levitykseen sijoittamalla sekä säilörehun korjuuseen. Tutkimuksessa ilmeni koneasemien suosivan suuria työtilauksia, jotta siirtoajoa tulisi mahdollisimman vähän. Haastatteluissa suurimmaksi kehittämisen kohteeksi ilmeni viljelijöiden ja urakoitsijoiden välinen yhteistyö. Lisäksi vastauksista kävi ilmi urakoitsijoiden haluttomuus lähteä koneasematoimintaan. Suuri haaste koneasematoiminnassa on alan pääomavaltaisuus. Kuitenkin pääsääntöisesti urakoitsijat haluavat kehittää yhteistyötä saman alan yrittäjien kanssa. Tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien ja urakointipalveluita tarjoavien yrittäjien välillä on vähän kirjallisia sopimuksia. Suurin osa alalla toimivista henkilöistä pitää suullisia sopimuksia riittävänä. Pohjois-Savossa on tarvetta laajemmalle urakointipalveluita tarjoavalle yritykselle ja todennäköisin vaihtoehto on urakoitsijoiden yhteenliittymä, jossa on mukana useita yrittäjiä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluista, joita tehtiin koneasemayrittäjille, urakoitsijoille ja maatalousyrittäjille. Maatalousyrittäjät ja urakoitsijat olivat Pohjois-Savon alueelta. Ko-neasemayrittäjiä haastateltiin eri maakunnissa. Haastatteluilla kerättiin tietoa koneurakoinnin vaatimuksista ja tarpeesta. Jokaiselle haastatteluryhmälle tehtiin oma kyselykaavake. Kyselylomake lähetettiin seitsemälle koneasemayrittäjälle, kymmenelle urakoitsijalle ja kymmenelle maatalousyrittäjälle. Haastattelukysymykset sekä saatekirje lähetettiin etukäteen haastateltaville. Haastattelut suoritettiin kasvotusten tai puhelimitse.
Tutkimus oli kvalitatiivista eli laadullista. Kvalitatiivisen tutkimuksen alalajina käytettiin Grounded theory-menetelmää. Menetelmä sopii tutkimukseen, josta ei ole olemassa paljoa tietoa tai olemassa olevaa teoriaa. Haastattelujen vastaukset litteroitiin eli kirjoitettiin puhtaaksi. Litteroinnin perusteella valitsimme kolme teemaa, joiden mukaan vastauksista ilmeneviä ilmauksia luokiteltiin. Teemoja olivat koneasematoiminnan taloudelliset haasteet ja alueelliset haasteet Pohjois-Savossa sekä vuorovaikutus maatalousalalla toimivien yrittäjien kesken.
Viljelijöiden haastatteluista kävi ilmi, että Pohjois-Savossa olisi tarvetta ammattimaiselle ko-neasematoiminnalle. Palveluista kysyntää on etenkin lietteen levitykseen sijoittamalla sekä säilörehun korjuuseen. Tutkimuksessa ilmeni koneasemien suosivan suuria työtilauksia, jotta siirtoajoa tulisi mahdollisimman vähän. Haastatteluissa suurimmaksi kehittämisen kohteeksi ilmeni viljelijöiden ja urakoitsijoiden välinen yhteistyö. Lisäksi vastauksista kävi ilmi urakoitsijoiden haluttomuus lähteä koneasematoimintaan. Suuri haaste koneasematoiminnassa on alan pääomavaltaisuus. Kuitenkin pääsääntöisesti urakoitsijat haluavat kehittää yhteistyötä saman alan yrittäjien kanssa. Tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien ja urakointipalveluita tarjoavien yrittäjien välillä on vähän kirjallisia sopimuksia. Suurin osa alalla toimivista henkilöistä pitää suullisia sopimuksia riittävänä. Pohjois-Savossa on tarvetta laajemmalle urakointipalveluita tarjoavalle yritykselle ja todennäköisin vaihtoehto on urakoitsijoiden yhteenliittymä, jossa on mukana useita yrittäjiä.