Improving virtual teamwork in an international project
Kanala, Tero; Luhtala, Inka (2006)
Kanala, Tero
Luhtala, Inka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275127
Tiivistelmä
Maaseudun tiedonvaihtoverkosto – projekti eli NASEK on kolmen maan yhteinen pilottiprojekti, jonka tavoitteena on kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja luoda vuorovaikutusta maatalousalan oppilaitosten, maatilojen ja yritysten välille. Kolmevuotinen projekti toteutettiin vuosina 2004-2006.
Projektissa on pyritty ratkaisemaan partnerimaissa viljelijöiden käytännössä havaitsemia ongelmia maatiloilla maaseutualan opiskelijatyönä. Ongelmien ratkaisussa on käytetty yhteisöllistä oppimista ja ongelmalähtöistä oppimista. Ensiksi mainittu perustuu tasavertaisen ryhmän keskusteluihin ja ongelmalähtöinen eroaa siitä siten, että prosessin aikana haetaan myös lisää tietoa.
Projektin opiskelijavaihdoissa havaittiin ensimmäisenä vuonna puutteita verkkoyhteistyössä. Se kehittyi vasta vaihtojen loppua kohden. Tästä syntyi idea opinnäytetyöhön, joka toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena. Tavoitteena oli kehittää yhteistyötä internetin välityksellä verkkotyökaluja ja olemassa olevia opiskelumenetelmiä kehittäen. Käytännössä tämä toteutettiin perehtymällä käytössä oleviin sekä aiemmin käytettyihin menetelmiin ja soveltamalla niitä oletettuun parempaan suuntaan. usina sovelluksina tuotiin projektityöhön mukaan muun muassa verkkokokoukset, ryhmätuutoroinnin äyttäminen ja ongelmalähtöisen oppimisen variaatiot.
Työn vaiheista ja onnistumisesta on saatu palautetta projektiin osallistuneilta henkilöiltä opiskelijoista projektin johtoon. Palautteen ja käytännön osoittamien parannusten perusteella toivotunlaista kehitystä on tapahtunut; verkkoyhteistyö parantui ja vuorovaikutus opiskelijaryhmien sisällä ja välillä lisääntyi. Opinnäytetyö on käyttökelpoinen myös muille kansainvälisille projekteille, joissa halutaan kehittyä samankaltaisissa asioissa.
Tuloksia voitaisiin vielä parantaa kehittämällä työskentelyalustaa käyttäjäystävällisempään muotoon ja perehtymällä syvemmin henkilökemioiden vaikutukseen intensiivisessä projektityössä. Nämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöinä.
Projektissa on pyritty ratkaisemaan partnerimaissa viljelijöiden käytännössä havaitsemia ongelmia maatiloilla maaseutualan opiskelijatyönä. Ongelmien ratkaisussa on käytetty yhteisöllistä oppimista ja ongelmalähtöistä oppimista. Ensiksi mainittu perustuu tasavertaisen ryhmän keskusteluihin ja ongelmalähtöinen eroaa siitä siten, että prosessin aikana haetaan myös lisää tietoa.
Projektin opiskelijavaihdoissa havaittiin ensimmäisenä vuonna puutteita verkkoyhteistyössä. Se kehittyi vasta vaihtojen loppua kohden. Tästä syntyi idea opinnäytetyöhön, joka toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena. Tavoitteena oli kehittää yhteistyötä internetin välityksellä verkkotyökaluja ja olemassa olevia opiskelumenetelmiä kehittäen. Käytännössä tämä toteutettiin perehtymällä käytössä oleviin sekä aiemmin käytettyihin menetelmiin ja soveltamalla niitä oletettuun parempaan suuntaan. usina sovelluksina tuotiin projektityöhön mukaan muun muassa verkkokokoukset, ryhmätuutoroinnin äyttäminen ja ongelmalähtöisen oppimisen variaatiot.
Työn vaiheista ja onnistumisesta on saatu palautetta projektiin osallistuneilta henkilöiltä opiskelijoista projektin johtoon. Palautteen ja käytännön osoittamien parannusten perusteella toivotunlaista kehitystä on tapahtunut; verkkoyhteistyö parantui ja vuorovaikutus opiskelijaryhmien sisällä ja välillä lisääntyi. Opinnäytetyö on käyttökelpoinen myös muille kansainvälisille projekteille, joissa halutaan kehittyä samankaltaisissa asioissa.
Tuloksia voitaisiin vielä parantaa kehittämällä työskentelyalustaa käyttäjäystävällisempään muotoon ja perehtymällä syvemmin henkilökemioiden vaikutukseen intensiivisessä projektityössä. Nämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöinä.