Erikoispeltokasvit Camelina, hamppu, spelttivehnä ja tattari - Markkinaselvitys ja tuotantokustannuslaskelmat
Karvonen, Eija (2007)
Karvonen, Eija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275129
Tiivistelmä
Perinteisiä viljakasveja viljelevien tilojen ongelmana heikon kannattavuuden ohella on monokulttuurin aiheuttamat haitat peltojen kunnolle. MTT:n tekemän viljelijäkyselyn perusteella näyttää siltä, että erikoispeltokasvit koetaan varteenotettavana vaihtoehtona kannattavuutta ja monimuotoisuutta etsittäessä. Erikoiskasviviljelystä kiinnostuneet kokevat kuitenkin tiedonsaannin hankalaksi. Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää neljän erikoispeltokasvin, Camelinan, hampun, spelttivehnän ja tattarin markkinakanavia ja sopimuskäytäntöjä Pohjois-Savon näkökulmasta käsin sekä laatia tuotantokustannuslaskelmat kannattavuuden arvioimiseksi. Laskelmat julkaistaan toimeksiantajan verkkosivuilla osoitteessa http://www.berryknow-howcentre.fi/default.asp?toc=24.
Selvitystyö tehtiin kaksiosaisena. Esiselvityksen avulla kerättiin systemaattisesti tietoja yrityksistä, jotka joko ostavat erikoiskasvien satoja tai viljelyttävät niitä. Esiselvityksellä saatujen kontaktien perusteella tehtiin laajahko selvitystyö yhdistettynä lomake- ja puhelinhaastatteluna. Tuotantokustannuslaskelma-osiolle oli asetettu kahdensuuntaisia tavoitteita. Toimeksiantaja toivoi laskelmien tuottavan tietoa kasvien viljelyn taloudellisesta kannattavuudesta. Tekijän tärkein tavoite oli luoda laskelmapohjat, joissa on neuvonnallisia elementtejä herättämään pohdintaa kasvinviljelyn kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Laskelman laatimisen lähtökohtana oli näiden tavoitteiden yhdistäminen.
Sopimuskäytäntöjen ja markkinointikanavien selvitystyö täytti sille asetetut tavoitteet. Kyselyn myötä saatiin lisäksi taustatietoa erikoiskasvien yritystoiminnan kehittymisestä ja yrittäjien näkemyksiä alan näkymistä. Tuotantokustannuslaskelmien neuvonnallinen tavoite toteutui, mutta kannattavuuden selvittämiseen liittyi ongelmakohtia. Laskelmien tiedot on kerätty pienestä aineistosta, joten absoluuttiseen tarkkuuteen ei voitu päästä. Jatkoselvitys olisikin kiinnostavaa tehdä keräämällä tarkasteluun valittuja kasveja viljeleviltä tiloilta pitkän aikavälin tuotto- ja kustannustietoja ja tehdä kannattavuuslaskentaa niihin perustuen.
Selvitystyö tehtiin kaksiosaisena. Esiselvityksen avulla kerättiin systemaattisesti tietoja yrityksistä, jotka joko ostavat erikoiskasvien satoja tai viljelyttävät niitä. Esiselvityksellä saatujen kontaktien perusteella tehtiin laajahko selvitystyö yhdistettynä lomake- ja puhelinhaastatteluna. Tuotantokustannuslaskelma-osiolle oli asetettu kahdensuuntaisia tavoitteita. Toimeksiantaja toivoi laskelmien tuottavan tietoa kasvien viljelyn taloudellisesta kannattavuudesta. Tekijän tärkein tavoite oli luoda laskelmapohjat, joissa on neuvonnallisia elementtejä herättämään pohdintaa kasvinviljelyn kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Laskelman laatimisen lähtökohtana oli näiden tavoitteiden yhdistäminen.
Sopimuskäytäntöjen ja markkinointikanavien selvitystyö täytti sille asetetut tavoitteet. Kyselyn myötä saatiin lisäksi taustatietoa erikoiskasvien yritystoiminnan kehittymisestä ja yrittäjien näkemyksiä alan näkymistä. Tuotantokustannuslaskelmien neuvonnallinen tavoite toteutui, mutta kannattavuuden selvittämiseen liittyi ongelmakohtia. Laskelmien tiedot on kerätty pienestä aineistosta, joten absoluuttiseen tarkkuuteen ei voitu päästä. Jatkoselvitys olisikin kiinnostavaa tehdä keräämällä tarkasteluun valittuja kasveja viljeleviltä tiloilta pitkän aikavälin tuotto- ja kustannustietoja ja tehdä kannattavuuslaskentaa niihin perustuen.