Kainuun maitotilojen jätevesijärjestelmät

Abstract

Maitotilan jätevesien käsittelyssä esiintyy puutteita. Usein maitotilan jätevedet johdetaan lie-te- tai virtsasäiliöön tai jätevedet johdetaan saostuskaivokäsittelyn jälkeen suoraan avo-ojaan tai kivipesään, jotka eivät täytä jätevesiasetuksen vaatimuksia. Jätevesien ravinteiden mm. typpi- ja fosforiyhdisteiden ja eloperäisen aineksen aiheuttama ympäristön kuormitus näkyy pohja- ja pintavesien pilaantumisena. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsitte-lystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Jätevesiasetuksen (542/2003) tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä asetuksen vaati-mukset 1.1.2014 mennessä. Asetus tiukentaa huomattavasti haja-asutusalueiden kiinteistö-jen jätevesien käsittelyä.

Opinnäytetyössä tutkittiin kirjekyselyllä tammikuussa 2007 koko Kainuun alueen maitotilojen jätevesijärjestelmien tilanne. Selvityksen vastasi 36 % alueen maidontuottajista. Tutkimuk-seen vastanneet maitotilat kuvasivat hyvin kainuulaista tilakokoa. Tutkimuksen mukaan vilje-lijöiden ikä ja maatilan koko ei vaikuta jätevesijärjestelmän rakentamisaikatauluun. Vajaalla viidesosalla mukana olleista maatiloista voidaan katsoa, että jätevesijärjestelmät ovat ase-tuksen mukaisella tasolla. Tutkimuksen mukaan kiireisimmät jätevesirakentamisen vuodet ovat 2012–2013.

Jätevesiverkostoon liittyminen on mahdollista taajamien läheisyydessä. Maasuodattamoista ja pienpuhdistamoista on löydettävissä tilan olosuhteisiin sopiva jätevesien käsittelyjärjes-telmä. Jätevesineuvonnan tarve kasvaa lähivuosina. Viljelijät suhtautuvat jätevesijärjestelmi-en rakentamiseen järkevästi, mutta ovat epätietoisia omalle tilalle soveltuvasta järjestelmäs-tä. Kyselylomakkeen jakaminen viljelijöille auttoi heitä miettimään maatilansa jätevesijärjes-telmän kuntoa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää julkisen rahoituksen järjes-tämisessä maatiloille.

There are some defects in sewage disposal in dairy farms. Often the wastewater goes to a liquid manure tank or liquid manure cistern or it goes from a cesspool to an open ditch. This is not compliance with the wastewater decree. Sewage contains nutrients, for example nitro-gen- and phosphorus compounds and organic matter, which causes to contamination of wa-ter system. Government Decree on Treating Domestic Wastewater in Areas Outside Sewer Networks came into force in the beginning 2004. The purpose of the wastewater decree (542/2003) is to reduce domestic wastewater emissions and environmental pollution. The wastewater system of properties must fulfil the requirements of the wastewater decree by 1.1.2014. The decree tightens notably sewage disposal of properties in sparsely populated areas.

In this Thesis I studied the situation of wastewater systems at the dairy farms in Kainuu area. All the milk producers in Kainuu got the questionnaire in January 2007. 36 per cent of dairy farms answered the survey; they were quite a typical size of dairy farms in Kainuu. Accord-ing to the results it seems that the age of a farmer or the size of a farm doesn’t matter how soon farmers will get the wastewater systems up-to-date. Less than 20 % of milk producers in Kainuu have their wastewater systems in accordance with the wastewater Decree. The busiest time by building wastewater systems seems to be the years 2012–2013.

It is possible to join to the municipal sewerage near the population centres. Every farmer can find a suitable wastewater system for his own farm, for example sand filter system or a package plant. Farmers need more advice for wastewater things in the next few years. I hope that this questionnaire helped farmers to think when they must renovate the wastewa-ter system at their farms. The results of this survey are useful when public finance is ar-ranged for dairy farms.