Haja-asutusalueen jätevesien käsittelykartoitus Kiuruvedellä
Nykänen, Tuula (2008)
Nykänen, Tuula
Savonia-ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275141
Tiivistelmä
Suomen järvet ja Itämeri rehevöityvät edelleen, vaikka teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien kuormitus on saatu kuriin. Haja-asutusalueiden asunnot ovat nykyään melkein poikkeuksetta korkeasti varustettuja ja paljolti myös loma-asunnot. Haja-asutuksen jätevesien valuminen lähes käsittelemättöminä vesistöihin lisää levien ja vesikasvillisuuden kasvun huomattavaa lisääntymistä. Niiden hajoaminen samoin kuin jäteveden orgaanisen aineksen hajoaminen ja ammoniumtypen hapettuminen nitraatiksi kuluttavat vesistön happivaroja. Hygieeniset haitat rajoittavat tai kokonaan estävät vesistön virkistyskäytön. Lisäksi ne voivat estää vedenhankinnan, jätevesi voi valua maanpintaa pitkin kaivoon tai joutua pohjaveteen.
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla 542/2003 on astunut voimaan 1.1.2004 uusien kiinteistöjen sekä peruskorjattavien kiinteistöjen osalta ja 10 vuoden siirtymäajalla vanhojen kiinteistöjen osalta. Poikkeuksena ovat kiinteistöt, joilla syntyy hyvin vähän jätevettä. Asetus koskee niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Kiuruveden kaupungin väestöstä suuri osa asuu viemäriverkostojen ulkopuolella, joten heitä koskee kiinteistökohtainen jätevesien puhdistaminen.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää Kiuruveden kaupungin viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä olevat nykyiset menetelmät ja suunnitelmat järjestelmien uusimisessa. Kartoitus suoritettiin kyselytutkimuksena K-maatalous Röytiö Ky:n järjestämän jätevesipäivän yhteydessä 28.2.2005, toinen erä kyselylomakkeita saatekirjeineen jaettiin Luupuveden koulun oppilaitten mukana koteihin 21.2.2005 ja pyydettiin palauttamaan viimeistään jätevesipäivänä. Työssä on hyödynnetty myös Ylä-Savon kunnissa kiinteistön haltijoille lähetettyä tiedotus- ja jätevesiselvityslomaketta, jonka Kiuruveden kaupunki oli pyytänyt palauttamaan täytettynä vuoden 2005 loppuun mennessä.
Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmalla ja raportoitiin. Tutkimuksen perusteella Kiuruvedellä on viemäriverkoston ulkopuolella suurin osa pieniä perheitä ja vanhahkoja kiinteistöjä. Järjestelminä on hyvin paljon kaksi saostussäiliötä ja avo- tai salaojat ja järjestelmät ovat pääosin vanhoja, eivätkä täytä määräyksiä.
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla 542/2003 on astunut voimaan 1.1.2004 uusien kiinteistöjen sekä peruskorjattavien kiinteistöjen osalta ja 10 vuoden siirtymäajalla vanhojen kiinteistöjen osalta. Poikkeuksena ovat kiinteistöt, joilla syntyy hyvin vähän jätevettä. Asetus koskee niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Kiuruveden kaupungin väestöstä suuri osa asuu viemäriverkostojen ulkopuolella, joten heitä koskee kiinteistökohtainen jätevesien puhdistaminen.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää Kiuruveden kaupungin viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä olevat nykyiset menetelmät ja suunnitelmat järjestelmien uusimisessa. Kartoitus suoritettiin kyselytutkimuksena K-maatalous Röytiö Ky:n järjestämän jätevesipäivän yhteydessä 28.2.2005, toinen erä kyselylomakkeita saatekirjeineen jaettiin Luupuveden koulun oppilaitten mukana koteihin 21.2.2005 ja pyydettiin palauttamaan viimeistään jätevesipäivänä. Työssä on hyödynnetty myös Ylä-Savon kunnissa kiinteistön haltijoille lähetettyä tiedotus- ja jätevesiselvityslomaketta, jonka Kiuruveden kaupunki oli pyytänyt palauttamaan täytettynä vuoden 2005 loppuun mennessä.
Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmalla ja raportoitiin. Tutkimuksen perusteella Kiuruvedellä on viemäriverkoston ulkopuolella suurin osa pieniä perheitä ja vanhahkoja kiinteistöjä. Järjestelminä on hyvin paljon kaksi saostussäiliötä ja avo- tai salaojat ja järjestelmät ovat pääosin vanhoja, eivätkä täytä määräyksiä.