Lehmien siirtyminen automaattilypsypihattoon – kokemuksia Alanteen tilalta
Peltola, Marjo (2007)
Peltola, Marjo
Savonia-ammattikorkeakoulu
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275154
Tiivistelmä
Maidontuotantotilojen laajentaessa navettatyyppi vaihtuu usein parsinavetasta pihattoon. Tässä vaiheessa lypsytyö halutaan yhä useammin automatisoida. Muutosvaihe on niin lehmille kuin ihmisillekin hyvin haasteellista ja riskialtista aikaa.
Tässä opinnäytetyössä olen seurannut tilallani parsinavetasta automaattilypsypihattoon siirtymistä vaiheittain. Seurannassa keskityin sorkkaterveyteen, utareterveyteen, maidon laatuun ja työn luonteen muuttumiseen. Seurantamenetelminä käytin hoitomerkintöjä, meijerin ottamien näytteiden tuloksia, laboratorion bakteerimäärityksiä ja eläinlääkäreiden, neuvojien sekä omia huomioita. Lisäksi olen perehtynyt opinnäytetyössäni aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.
Opinnäytetyöni tuotoksena tein julkaisu. Se on tarkoitettu jaettavaksi toimeksiantajani koulutuksissa ja tilallamme käyville navettavierailijoille. Julkaisussa esittelen opinnäytetyöni tärkeimmät seurantatulokset vaiheittain ja kerron työn luonteen muuttumisesta. Annan siinä myös vinkkejä muutosvaiheeseen ja automaattilypsyyn siirtyville.
Muutosvaihe sujui tilallamme varsinkin sorkkaterveyden suhteen varsin hyvin. Hyvä valmistautuminen antoi paremman mahdollisuuden onnistumiseen. Maidon laatu vaihteli enemmän kuin parsinavetassa. Utareterveys huononi tilapäisesti puolen vuoden päästä käyttöönotosta. Maidon laadun vaihteluun ja huonontuneeseen utareterveyteen olivat osaksi syynä lypsyrobotin väärät asetukset.
Työn luonne muuttui lähes täysin. Fyysisesti raskas työ väheni oleellisesti ja työaika muuttui joustavammaksi. Karjamäärän kasvu kuitenkin toi siirtymävaiheessa työtä ja vastuuta lisää. Tottumisvaiheessa oli jo paremmat valmiudet hoitaa isompaakin karjaa ja hallita kokonaisuutta.
Tässä opinnäytetyössä olen seurannut tilallani parsinavetasta automaattilypsypihattoon siirtymistä vaiheittain. Seurannassa keskityin sorkkaterveyteen, utareterveyteen, maidon laatuun ja työn luonteen muuttumiseen. Seurantamenetelminä käytin hoitomerkintöjä, meijerin ottamien näytteiden tuloksia, laboratorion bakteerimäärityksiä ja eläinlääkäreiden, neuvojien sekä omia huomioita. Lisäksi olen perehtynyt opinnäytetyössäni aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.
Opinnäytetyöni tuotoksena tein julkaisu. Se on tarkoitettu jaettavaksi toimeksiantajani koulutuksissa ja tilallamme käyville navettavierailijoille. Julkaisussa esittelen opinnäytetyöni tärkeimmät seurantatulokset vaiheittain ja kerron työn luonteen muuttumisesta. Annan siinä myös vinkkejä muutosvaiheeseen ja automaattilypsyyn siirtyville.
Muutosvaihe sujui tilallamme varsinkin sorkkaterveyden suhteen varsin hyvin. Hyvä valmistautuminen antoi paremman mahdollisuuden onnistumiseen. Maidon laatu vaihteli enemmän kuin parsinavetassa. Utareterveys huononi tilapäisesti puolen vuoden päästä käyttöönotosta. Maidon laadun vaihteluun ja huonontuneeseen utareterveyteen olivat osaksi syynä lypsyrobotin väärät asetukset.
Työn luonne muuttui lähes täysin. Fyysisesti raskas työ väheni oleellisesti ja työaika muuttui joustavammaksi. Karjamäärän kasvu kuitenkin toi siirtymävaiheessa työtä ja vastuuta lisää. Tottumisvaiheessa oli jo paremmat valmiudet hoitaa isompaakin karjaa ja hallita kokonaisuutta.