Mindfulness sitoo toimintaan : Tietoinen läsnäolo toimintaterapiassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Jorvin aikuispsykiatriassa työskentelevät toimintaterapeutit käyttävät mindfulnessia työkalunaan ja mitä lisähyötyä se on tuonut heidän työhönsä. Aiheen valintaan vaikutti opinnäytetyön tekijöiden oma mielenkiinto ja halu tehdä näkyväksi kentällä käytössä oleva menetelmä, jota ei ole Suomessa toimintaterapian yhteydessä tutkittu aikaisemmin. Mindfulness on saavuttamassa vakiintunutta asemaa länsimaisessa psykiatriassa, joten aihe on ajankohtainen.

Työssä noudatettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita ja aineisto kerättiin ryhmäkeskustelulla. Jorvin aikuispsykiatriassa työskentelevän työelämäyhteistyökumppanin Anna-Liisa Tsokkisen toive rakentaa vuoropuhelua mindfulnessia käyttävien kollegojen välille johti ryhmäkeskustelun valitsemiseen aineistonkeruumenetelmäksi. Ryhmäkeskusteluun osallistui viisi Jorvin aikuispsykiatriassa työskentelevää toimintaterapeuttia. Ryhmäkeskustelu tuotti tutkimuskysymykseen vastaavaa ja sen ulkopuolista aineistoa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuskysymykseen vastaavasta aineistosta muodostettiin kaksi yläluokkaa: mindfulness työkaluna toimintaterapiaprosessissa ja mindfulness itsen terapeuttisen käytön tukena.

Tulokset osoittavat, että mindfulness tarjoaa hyvän työkalun toimintaterapeuteille. Toimintaterapiassa toimintaan sitoutuminen on terapian edellytys. Sitä voi estää mielenterveyskuntoutujan kykenemättömyys säädellä tunteitaan. Mindfulnessiin liittyvät havainnointiharjoitukset voivat olla apuna tunnesäätelyn oppimisessa. Oman persoonan kohdalla toimintaterapeutti voi itse mindfulnessia harjoittamalla syventää itsereflektiokykyään, hyväksymisen taitoaan ja kykyä olla läsnä terapiatilanteessa. Lisätutkimusta mindfulnessin näyttöön perustuvuudesta toimintaterapiassa tarvitaan. Mindfulnessin sisällyttäminen toimintaterapiakoulutusohjelmaan voisi tarjota opiskelijoille työvälineen ja tuen ammatilliseen kasvuun.

The purpose of this study was to explore mindfulness as a tool in occupational therapy and how the occupational therapists working with adults in mental health care benefit from using it. The motive for this topic arose from the interest to give visibility to a method that is being used by occupational therapists in the mental health field. Though this topic has not yet been studied by occupational therapists in Finland, it is current, as mindfulness has established its position in Western psychiatry.

The data was collected using a qualitative focus group interview. This method was chosen with the view to provide a discussion forum for the five informants. The material from the focus group interview was analysed using inductive content analysis. The analysis produced material that answered the research question as well as some additional material. Based on the material that answered the research question, two groups were formed: mindfulness as a tool in an occupational therapy process and mindfulness as an aid for the therapeutic use of self.

The results indicate that mindfulness provides an effective tool for occupational therapists. Occupational engagement is essential in occupational therapy. The lack of emotion regulation can prevent occupational engagement. The practices involved in mindfulness may improve the patients’ skill to identify and regulate their emotions. By practicing mindfulness, the occupational therapists can deepen their self-reflection, acceptance skills as well as their ability to be present in the therapy.

Including mindfulness into occupational therapy education could provide a tool for both the professional and personal life. Additional research of using mindfulness in occupational therapy is needed.