Kehittyvä kirjasto : Mikkelin kaupunginkirjasto 1965-1973, Etelä-Savon maakuntakirjasto 1974-2011

Abstract

Opinnäytetyö sai alkunsa alkuvuodesta 2011 ja sen tilaajana toimi Mikkelin kaupunginkirjasto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Mikkelin kaupunginkirjaston vaiheita. Aikaväliksi valittiin vuodet 1965–2011, sillä Kyösti Väänänen on jo tehnyt tutkielman kirjaston ensimmäiseltä sadalta toimintavuodelta. Opinnäytetyön on tarkoitus toimia jatkona tälle tutkielmalle ja kertoa kirjaston vaiheista ja sen toiminnan merkittävimmistä käännekohdista.

Opinnäytetyössä on käytetty historiallis-kvalitatiivista menetelmää ja deskriptiivistä tutkimusta. Työssä on lisäksi käytetty kvantitatiivista menetelmää ja teemahaastattelua. Ennen varsinaista Mikkelin kirjastolaitoksen historiasta kertovaa osuutta on taustoja kirjastolaitoksen kehittymiselle Suomessa. Luvussa selvennetään muun muassa lakeja, asetuksia ja yhteiskunnallisia taustoja, jotka ovat vaikuttaneet kirjastolaitoksen toiminnan muuttumiseen.

Pääasiallisena aineistona ovat olleet Mikkelin kaupunginkirjaston toimintakertomukset, tiedotuslehti Nuotan vuosikerrat sekä kirjastolautakunnan pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset. Lisäksi on käytetty muita pieniä historiikkeja, sanomalehtiartikkeleita, pienpainatteita, tilastotietoja, kuvia sekä muuta arkistomateriaalia. Historiaosuuden alussa on Väänäsen tutkielmaan perustuva tiivistelmä kirjaston ensimmäisestä sadasta toimintavuodesta. Historiaosuuden lopussa on Mikkelin kaupunginkirjaston tulevaisuuden näkymiä, jotka on saatu haastattelemalla kirjastotoiminnanjohtaja Virpi Launosta.

Opinnäytetyössä tutkittiin kirjastolaitoksen vaiheita ja etsittiin merkittävimpiä käännekohtia. Käännekohtia löytyi neljä ja ne olivat uuden kirjastotalon saaminen, ensimmäinen atk-lainauksenvalvontajärjestelmän tulo Mikkeliin, tietohuollon kehittämisen aloitus erilaisten hankkeiden ja projektien avulla sekä seutuyhteistyön aloittaminen ja sen muotoutuminen. Lisäksi tilastojen avulla tutkittiin tärkeimpiä tunnuslukuja kuten kirjaston käyttöastetta ja kokoelmia ja tulevaisuuden näkymissä hahmoteltiin kirjaston mahdollisia kehityssuuntia lähitulevaisuudessa.

Kirjastolaitoksen historia on kirjoitettu hyvin yleisellä tasolla ja aiheesta onkin mahdollista tehdä useita jatkotutkimuksia käyttäen hyväksi erilaisia näkökulmia. Historiasta voisi tutkia esimerkiksi palvelujen kehittymistä ja kirjastonhoitajan arkea, jolloin pääasiallisena aineistona voisi käyttää haastatteluja. Myös kvantitatiivinen tutkimus voisi tuoda aiheesta esiin uusia mielenkiintoisia seikkoja. Tietenkin muutamien vuosikymmenien kuluttua on aiheellista kirjoittaa vastaavankaltainen työ, sillä historiaa muodostuu kokoajan lisää.

The thesis was started in early 2011 and it was commissioned by Mikkeli City Library. The purpose of this thesis is to describe the history and the development of the city library. The time period 1965–2011 was chosen because the first hundred years of activity had already been described in a treatise written by Mr. Kyösti Väänänen. The thesis works as a continuation to this treatise and it describes the City Library’s the most meaningful turning points and overall development during the chosen time period.

The research methods used in the thesis are historical-qualitative method and descriptive research. In addition quantitative method and theme interview were used. Prior to the actual history of the city library in Mikkeli some background knowledge of the Finnish public library system has been included. Also the laws, the degrees and the social backgrounds which have affected the changes within the public library system have been described.

The primary sources for the thesis were the Mikkeli City Library’s annual reports, the newsletter Nuotta’s volumes and the Library Commissions minutes as well as the Official decisions. In addition small histories, newspaper articles, statistics and other archive materials were used. The description of the time period 1965–2011 begins with an abstract based on Väänänen’s treatise. The history part concludes with a chapter visioning the future of the city library. These visions and ideas have been collected from an interview of Ms. Virpi Launonen, the Mikkeli City Library executive director.

The purpose of the thesis was to describe the historical development and the most meaningful turning points of the Mikkeli City Library. These points turned out to be the following: the completion of constructing the new library building, the acquirement of the first library computer system, the different projects developing the information services and the beginning of the library cooperation in Mikkeli and its neighboring area. In addition the library’s statistics were studied and some forecasts of the future development were visioned.

The history has been written on a very general point of view, there are many possibilities to research this subject deeper and more to the detail. For example, the research focus could be set to a certain time period or to a certain part of development — it might even be interesting to find out how the everyday life was for a librarian. Also a quantitative research could give new interesting information. Of course, after a few decades it will be reasonable to bring Mikkeli City Library’s history up to date again.