Fysioterapian menetelmät osana liikunta-aktiivisuuden löytämistä : Hyvinvointia syrjäytymisvaarassa oleville nuorille

Abstract

Tutkimusten mukaan yhä useampi nuori harrastaa vähän tai ei ollenkaan liikuntaa. Liikuntasuositukset toteutuvat usein vain aktiivista urheilua harrastavilla nuorilla. Samoin syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten määrä on Suomessa lisääntynyt muutaman viimevuoden aikana jopa yli 30 tuhannella.

Liikunnan vähyys lisää nuorten ylipainoisuutta ja vähentää sosiaalisia kontakteja. Vähäiset sosiaaliset kontaktit taas voivat lisätä syrjäytymisvaaran ja syrjäytymisen riskiä. Syrjäytyminen ja syrjäytymisvaara ovat vakavia ongelmia ja niihin tulisi puuttua nopeasti. Pienten kuntien haja-asutusalueet ovat otollista seutua syrjäytymiselle ja syrjäytymisvaaralle, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja väestöntiheys pieni. Syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten motivoiminen liikuntaharrastukseen on vaikeaa, sillä heillä on harvoin kiinnostusta minkäänlaisiin liikunnallisiin harrastuksiin.

Projektiluontoisen opinnäytetyöni aiheena oli matalan kynnyksen liikuntaryhmän suunnittelu ja toteutus syrjäytymisvaarassa oleville, Taivalkoskelaisille, yläkouluikäisille, nuorille tytöille. Tavoitteena oli, että ryhmään olisi helppo osallistua, se tuottaisi osallistujille positiivisia kokemuksia liikunnasta ja omasta kehosta, antaisi osallistujille mahdollisuuden kokeilla erilaisia liikuntalajeja sekä antaisi ajankohtaista tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Opinnäytetyöprosessini sai alkunsa keväällä 2010, jolloin ryhmää oltiin perustamassa Hyrrä – Hyvinvointia yhdessä liikunnasta – hankkeen (Hyrrä-hanke) toimesta Taivalkoskelle. Otin yhteyttä Hyrrä-hankkeen projektipäällikkö Tarja Siiraan, jonka kanssa kirjoitin sopimuksen yhteistyöstä.

Opinnäytetyöstäni hyötyi ensisijaisesti Hyrrä-hanke, joka sai ryhmälleen ohjaajan ja suunnitelman sisällön ja toiminnan suhteen. Lopullisina hyödynsaajina olivat ryhmään osallistuneet nuoret, jotka saivat ryhmästä tukea ja tietoa liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Liikuntaryhmän sisältö on laadittu kirjallisuutta, asiantuntijatietoa ja omakohtaisia kokemuksia hyödyntäen. Ryhmän toteutus sisälsi tietoa liikunnan hyödyistä ja liikuntalajeista sekä rentoutumiskeinoista. Ryhmä kokoontui viisi kertaa keväällä ja kesällä 2010.

Social exclusion and marginalization among adolescents have increased with over 30 thousand adolescents during the last five years. These adolescents can have many physical problems which are partly caused by the lack of the physical activity. Guidance of a physiotherapist is necessary when rehabilitating these adolescents. This project was done in collaboration with Hyrrä Project.

The purpose of this project was to design and execute a low-threshold exercise group session for girls aged 13 to 16 years who were at risk of marginalization. The short term practical aim was to provide a group plan and a controller for Hyrrä Project. The long-term practical aim was to improve the quality of life among the adolescents by helping them find motivation to do exercise. The learning objectives were to get more knowledge about social exclusion and marginalization and the means of physiotherapy and exercise that could be used to help adolescents being at risk of social exclusion and marginalization.

The content of the group session was based on the national and international sources and interviews of specialists. Feedback of the group session was received from the tutoring teachers, group participants and the physiotherapist of the health center in Taivalkoski.

The end result of this project was an exercise group session where the participants got positive experiences of sports, physical activity and their body. In addition, they got correct information about health and welfare. The group gave the participants the opportunity to try out different types of exercise methods and easily arrangeable sports safely. The other beneficiary was Hyrrä Project which got a group plan and a controller for the exercise group session. On the basis of the feedback the participants would have liked to be in a bigger group for the exercise sessions. Otherwise the feedback was positive and the exercise session succeeded well.

In the future, research could be done to find out if this kind of group activity is beneficial for adolescents who suffer from marginalization and social exclusion.