Maidontuottajien kokemuksia robottilypsystä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lypsyrobotin hankkineiden tilojen kokemuksia lypsyrobotin käyttöönotosta sekä selvittää sitä, mitkä asiat robottilypsyssä vaikut-tavat viljelijöiden työhyvinvointiin ja millä tavalla. Robottilypsy yleistyy Suomessa sitä mukaa kuin rakennettavien navetoiden koko kasvaa. Yhden lypsyrobotin kapasiteetti on yleensä 50 – 70 lehmää. Robottilypsy ja ensimmäisen lypsyrobotin hankinta tulee vaihtoehdoksi silloin, kun tilan lehmien määrä saavuttaa yhden robotin lypsykapasiteetin. Toisen tai useamman lypsyrobotin hankinta on ajankohtaista silloin, kun tilan lehmien lukumäärä vastaa lypsyrobottien kapasiteettia. Tutkimus tehtiin lomakekyselynä. Kyselylomake lähetettiin kaikille Suomen lypsyrobottitiloille. Vastausprosentti oli 45. Kyselylomakkeessa kysyttiin tilan perustiedot, kokemuksia lypsyrobotin hankintaan ja käyttöön liittyvistä asioista, sekä arvioita omaan hyvinvointiin ja työn mielekkyyteen liittyvistä asioista. Viljelijöillä oli mahdollisuus kertoa kokemuksia myös vapaasti. Vastaukset analysoitiin excel-taulukkolaskentaohjelmalla tekemällä niille ristiintaulukointi. Avoimille vastauksille tehtiin sisällön analyysi. Kyselyn tuloksien perusteella viljelijät olivat tyytyväisiä lypsyrobotin hankintaan. 98 prosenttia vastanneista valitsisi edelleenkin lypsyrobotin. Vain muutamassa yksittäistapauk-sessa oli käyttöönotossa ollut liikaa ongelmia ja robotin hankinta koettiin epäonnistuneeksi. Eri lypsyrobottimerkkien lypsämissä maitomäärissä oli eroja. Tutkimuksessa ei selvitetty syitä erimerkkisten lypsyrobottien lypsämien maitomäärien eroon. Suurin osa viljelijöistä koki oman työhyvinvointinsa hyväksi. Vastaajista 9,5 prosenttia koki karjanhoitotyön liian raskaaksi. Viljelijöiden työhyvinvointiin vaikuttaa moni asia ja tutkimustulosten perusteella ei voida sanoa yksittäistä tai muutamaa asiaa, jotka vaikuttaisivat kokemukseen omasta työhyvinvoinnista.

The purpose of this thesis was to investigate experiences about the introduction of an automatic milking system (AMS) and to examine if AMS has an influence on the farmers’ well-being at work. The automatic milking system is becoming common in Finland as the size of farms is growing. The capacity of a single robot is about 50-70 cows and it becomes an alternative when the number of cows on the farm is achieving the capacity of one robotic milking system. The study was implemented by a questionnaire. The questionnaire was sent to all the farms with AMS in Finland. The response percentage was 45. The questionnaire covered basic information of the farm, experiences about purchasing and running an AMS, estimations of the farmer’s own well-being and meaningfulness of the work. The farmers had also the possibility to tell about their experiences freely. The answers were analyzed through the Excel-spreadsheet application by using a cross tabulation. A content analysis was made on the open answers. On the basis of the query results the farmers were content with purchasing an automatic milking system; 98 per cent would reinvest in a robotic milking system. Only in a few individual cases too many difficulties had occurred in introducing the AMS and purchasing the AMS was experienced as a failure. The differences in the quantity of milk processed between the three different AMS trade-marks (Lely Astronaut, DeLaval VMS and S.A.C. RDS) could be recognized. The Lely robotic milking system could process most milk both per farm and per robot. The research did not attempt to look deeper into the reasons behind this. The majority of farmers experienced their own well-being at work satisfactory; only 9,5 per cent experienced their daily work too heavy. Several factors have influence on the farm-ers’ well-being at work and on grounds of this survey no individual factors on AMS-farms can be mentioned.